-verkkolehtiAsiassa oli kyse siitä, täyttyvätkö edellytykset turvaamistoimen määräämiselle sekä tiedonsaantioikeudelle. Markkinaoikeus oli antanut asiasta 5.10.2016 päätöksen nro 574/16, johon KKO myönsi valitusluvan.
Hakija A Oy vaati, että ulosottomies määrätään todistelun turvaamisesta teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa riita-asioissa annetun lain (jäljempänä todistelun turvaamislaki) nojalla ottamaan jäljennökset vastapuolen B Oy:n hallussa olevista asiakirjoista, kuten kirjanpitoaineistosta sekä asiakastietoja koskevista asiakirjoista ajalta 2014-2016, mitkä liittyvät vastapuolen Happo78plus -tuotteisiin. Toissijaisesti A Oy vaati, että aineisto määrätään pantavaksi takavarikkoon, jos aineistosta ei kyetä ottamaan jäljennöksiä. Vaatimuksena oli lisäksi, että A Oy saa oikeuden tutustua ulosottomiehen luona edellä mainittuun aineistoon. Hakemus turvaamistoimesta perustui patentin loukkaukseen, koska hakija katsoi vastapuolen loukanneen A Oy:n patenttia numero FI 108700 markkinoidessaan ja toimittaessaan Happo78plus -tuotteita. B Oy vaati puolestaan hakemuksen hylkäämistä.
KKO arvioi todistelun turvaamislaissa säädetyn vaade- ja vaaraedellytyksen täyttymistä, aineiston todisteena olon merkitystä sekä haitan määrää vastapuolelle turvattavaan etuun nähden. Todistelun turvaamislain 2 §:n mukaan turvaamistoimi voidaan määrätä, jos aineistolla voidaan olettaa olevan merkitystä patenttiloukkausta koskevassa riita-asiassa. Kirjanpito- ja tilausasiakirjoilla katsottiin olevan todisteena merkitystä niiden osoittaessa patenttiloukkauksen keston, laajuuden ja taloudellisen merkityksen loukkausoikeudenkäynnissä. Asiakaslistoilla ja tarjousasiakirjoilla ei osoitettu olevan todisteena merkitystä, joten KKO hylkäsi vaatimuksen sen osalta.
KKO totesi vaade-edellytyksen täyttyvän asiassa, koska hakija oli saattanut todennäköiseksi patenttinsa loukkauksen todistelun turvaamislain 3.1 § 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla ja kyseinen seikka oli asiassa riidatonta. Todistelun turvaamislain 3.1 § 2 kohdan mukaan turvaamistoimen määrääminen edellyttää, että on olemassa vaara, että vastapuoli menettelee todistusaineiston säilymistä vaarantavalla tavalla. KKO katsoi oikeuskäytännön perusteella, että takavarikon edellytyksenä on, ettei vaara ole varsin epätodennäköinen sekä lähtökohtaisesti hävittämisen mahdollisuutta voidaan pitää vaarana ilman, että hakijalta edellytettäisiin näyttöä konkreettisesta vaarasta. B Oy kiisti vaaraedellytyksen olemassaolon sillä, että kirjanpitolainsäädännön perusteella aineisto on säilytettävä, joten vaaraedellytys ei täyty. KKO totesi kuitenkin, että laissa asetettu velvoite ei tarkoita, että todellisuudessa menetellään laissa säädetyllä tavalla sekä otettaessa huomioon aineiston hävittämisen helppouden, mahdollisuus hävittämisestä on olemassa.
B Oy vetosi vastauksessaan siihen, että vastapuoli ja hakija myyvät samanlaisia tuotteita, joten hakija saa turvaamistoimen määräämisen kautta tietoa vastapuolen liikesalaisuuksista. Todistelun turvaamislain 2.2 §:n haittavertailun osalta KKO kuitenkin totesi, ettei turvaamistoimesta aiheudu sellaista haittaa vastapuolelle, että se estäisi turvaamistoimen määräämisen, koska ulosottomiehen haltuun tallennetuista asiakirjoista ei aiheudu muuta haittaa kuin kyseinen täytäntöönpanotoimi. Edellisillä perusteilla KKO totesi turvaamistoimen määräämisen edellytysten täyttyneen.
Hakijan tiedonsaantioikeuden osalta KKO katsoi, että tiedonsaantia koskeva määräys voidaan käsitellä erillään loukkausoikeudenkäynnistä, mutta asiassa on välttämätöntä tulkita todistelun turvaamislain 7 a § 1 momentin edellytystä siitä, että tuomioistuin on todennut vastapuolen loukanneen teollis- ja tekijänoikeutta kaupallisessa laajuudessa. Asiassa on arvioitava hakijan perusteltua pyyntöä loukkauksesta, sitä ovatko pyydetyt tiedot hakijalle tarpeellisia oikeudenkäyntiä varten sekä sitä, ettei tietojen luovuttaminen ole kohtuutonta vastapuolelle syntyvään haittaan nähden. Toisaalta arvioitiin OK 17 luvun 19 §:ää, jonka mukaan liike- tai ammattisalaisuudesta saa kieltäytyä todistamasta, elleivät erittäin tärkeät syyt vaadi todistamista. KKO katsoi, että hakijan pyytämä ja yksilöimä aineisto koski patenttioikeutta loukkaavaa materiaalia, joten käsillä oli erittäin tärkeät syyt tietojen luovuttamiselle eikä tietojen luovuttaminen ollut epäsuhteessa vastapuolelle syntyvään haittaan nähden, koska ulosottomies erottelee hakijalle oikeudenkäynnissä tarvitsemat asiakirjat muusta aineistosta tiedonsaantioikeuden toteuttamiseksi sekä hakijan on noudatettava viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain säännöksiä vaitiolovelvollisuudesta ja hyväksikäyttökiellosta.
Markkinaoikeuden päätöstä muutettiin. KKO hylkäsi enemmälti hakijan valituksen. Turvaamistoimi määrättiin kirjanpitoaineiston ja tilausasiakirjojen osalta sekä hakijalle oikeus tutustua ulosottomiehen luona turvaamistoimen kohteena olevaan aineistoon.
(LT)