KO 16.02.2018 nro 107111

Instanssin nimiKO
Instanssin kaupunkiHelsinki
DiaarinumeroR 16/9322
Ratkaisun päivämäärä16.2.2018
Tuomion numero107111
Laki, lainkohtaRikoslaki 49:2 §, Tavaramerkkilaki 1 §, 4 §, 39 §, Mallioikeuslaki 1 §, 5a §, 33a §, 35 §
Osapuolet, kantaja(t), valittaja(t)IKI-Kiuas Oy
Osapuolet, vastaaja(t)A, B, C, D, E

Tapauksessa oli kysymys mallioikeuden loukkaamisesta. Syyttäjän rangaistusvaatimuksen mukaan vastaajat A, B, C, D ja E olivat mallioikeuslain säännösten vastaisesti loukanneet rekisteröidylle mallioikeuden haltijalle IKI-Kiuas Oy:lle (kantaja) kuuluvaa yksinoikeutta malleihin 20399 saunan kiuas ja 23173 kiukaan tulipesän alaosa ja kiukaan tulipesän yläosa. Vastaajat olivat valmistaneet Nurmeksen Metalli Oy:n ja A:n omistaman Kiviherttua Oy:n tiloissa mallioikeuksia loukkaavia myytäväksi tarkoitettuja tuotteita ja niiden osia, jotka olivat olleet tuoteväärennöksiä. Lisäksi vastaaja C oli venäläisen Ikisauna -nimisen yhtiön osakkaana ansiotarkoituksessa tavaramerkki- ja mallioikeuslain säännöksien vastaisesti loukannut kantajalle kuuluvaa yksinoikeutta rekisteröityyn tavaramerkkiin nro 222654 ja edellä yksilöityihin malleihin. C oli markkinoinut ja myynyt nimiinsä rekisteröidyllä nettisivulla IKI-tuotemerkillä varustettuja kantajan mallioikeuksia loukkaavia tuotteita, jotka olivat olleet tuoteväärennöksiä. IKI-Kiuas Oy yhtyi syyttäjän rangaistusvaatimukseen ja vaati lisäksi vahingonkorvausta.

Vastaajat kiistivät syytteet ja kantajan vahingonkorvausvaatimukset. A kiisti valmistaneensa kopioita asianomaisista kiukaista tai niiden osista. Hänen mukaansa tarkoituksena oli valmistaa uusi ja erilainen kiuas B:n ohjeiden mukaan. Lisäksi hän vetosi siihen, ettei ollut itse valmistanut kiukaita vaan ainoastaan antanut E:n käyttää omistamaansa tilaa kiukaanosien valmistamiseen. D ja E kiistivät menetelleensä syytteessä kuvatulla tavalla tai tavoitelleensa taloudellista etua tai hyötyä. Lisäksi he paljoksuivat korvausvaatimuksia ja totesivat, että kohtuullinen korvaus olisi enintään viisi prosenttia myynnistä. B yhtyi A:n väitteeseen siitä, että tarkoituksena oli ollut valmistaa uudenlaisia kiukaita, joiden malli ei loukannut kenenkään oikeutta, eikä hän mieltänyt syyllistyneensä rikokseen. C kiisti osallistuneensa kiukaiden valmistamiseen tai niiden tilaamiseen. Hän kertoi myös pyydettäessä poistaneensa IKI-Kiuas Oy:n tuotteet sivustoltaan eikä sivusto ollut enää toiminnassa.

KO kuuli asiassa henkilötodistajina IKI-Kiuas Oy:n toimitusjohtajaa ja hallituksen jäsentä. Todistajien mukaan B oli toiminut myyntimiehenä IKI-Kiuas Oy:ssä, kunnes hänet oli irtisanottu. A oli ollut B:n mukana yhteisissä esittelytiloissa ja kertonut alan messuilla vuonna 2014 aloittavansa B:n kanssa kiuastuotantoa. C puolestaan oli toiminut yrityksen Venäjän agenttina vuosina 2008-2013, kunnes hänet oli ongelmien ja maksamattomien laskujen takia vaihdettu toiseen tukkuriin. C:tä oli kielletty markkinoimasta kiukaita nettisivullaan, mutta tämä ei ollut suostunut lopettamaan markkinointia.

KO totesi, että esitetyn näytön perusteella Kiviherttua Oy:n ja Nurmeksen Metalli Oy:n tiloista löytyneet kiukaan osat vastasivat IKI-Kiuas Oy:n kiukaan osia. Löytyneiden osien ja niiden mittojen perusteella KO teki johtopäätöksen, että Nurmeksen Metalli Oy:n ja Kiviherttua Oy:n tiloissa oli valmistettu IKI-Kiuas Oy:n mallisuojattujen kiukaiden kopioita. Vastaajat A, B ja D väittivät, että tehdyt kiukaat eivät olleet samanlaisia kuin IKI-Kiuas Oy:n kiukaat. Vastaajien kertomuksista ei selvinnyt mihin suunnitelmaan tai piirustukseen kiukaiden osien tekeminen oli perustunut. KO piti epäuskottavana, että he olisivat tehneet kiukaita tai niiden mallikappaleita ilman minkäänlaista tarkempaa suunnitelmaa tai piirustuksia. Kokeilemisajatusta vastaan puhui myös se, että kaikki löydetyt kiukaan osat ja materiaalit vastasivat IKI-Kiuas Oy:n kiukaiden osia ja materiaaleja.

KO:n mukaan ei jäänyt järkevää epäilyä siitä, ettei tiloissa olisi valmistettu nimenomaan IKI-Kiuas Oy:n mallisuojaa loukkaavia kiukaita. Vastaajien osallisuudesta teollisuusoikeusrikokseen KO lausui, että A ja B olivat tunnustaneet osallistuneensa kiukaiden valmistamiseen. B oli isäksi sallinut yrityksen toimitiloja käytettävän kiukaiden valmistamiseen. KO totesi myös, että yhtiön koko huomioon ottaen ei ole uskottavaa, ettei D olisi tiennyt kopiokiukaiden tekemisestä. Kokeneena metallialan yrittäjänä D:n oli täytynyt ymmärtää valmistettavien kiukaiden loukkaavan mallisuojaa. Myös E oli valmistanut kiukaita, tähän hänellä oli täytynyt olla käytössään joko mallikappale tai piirustus. KO:n mukaan myös E:n oli täytynyt ymmärtää valmistetavien kiukaiden loukkaavan mallisuojaa. KO katsoi selvitetyksi, että Nurmeksen Metalli Oy:n ja Kiviherttua Oy:n tiloissa oli valmistettu IKI-Kiuas Oy:n kiukaiden mallisuojaa loukkaavia kiukaita. Todisteiden mukaan kiukaita oli toimitettu Ikisauna nimiselle vastaanottajalle, jonka lukuun C on toiminut vielä heinäkuussa 2015. Rinne on tuntenut IKI-Kiuas Oy:n tuotteet, ja hän on tiennyt niiden loukkaavan mallioikeutta.

KO katsoi, että vastaajat olivat syyllistyneet siihen rikokseen, josta syyttäjä oli vaatinut heille rangaistusta. KO määräsi A:n, B:n ja C:n maksamaan 50 päiväsakkoa, D:n 30 päiväsakkoa ja E:n 20 päiväsakkoa. Lisäksi vastaajat olivat velvollisia korvaamaan IKI-Sauna Oy:lle menettelynsä aiheuttaman vahingon. Vastaajat olivat valmistaneet ainakin 20 kiuasta, joten KO katsoi kohtuulliseksi korvattavan vahingon määräksi 8800 euroa. KO huomioi korvaussummassa kiukaiden markkinointikulut, good-will -arvon menetyksen sekä asian selvittämisestä aiheutuneet kulut. E:n ja D:n osuudet teollisoikeusrikoksesta olivat muita vähäisemmät, joten KO määräsi D:n vastaamaan neljäsosasta täydestä vahingosta ja E:n vastaamaan puolesta täydestä vahingosta.

A, C, D ja E valittivat tuomiosta hovioikeuteen. B tyytyi käräjäoikeuden tuomioon.

(HM)

 

Ylempi oikeusaste

Helsingin hovioikeus 30.3.2020 nro 113038.

Ratkaisun lainvoimaisuusEi lainvoimainen
Asiasanatmallioikeuden loukkaus, mallioikeus, tuoteväärennökset, vahingonkorvaus