IP Morning – Ajankohtaista tavaramerkin erottamiskyvystä

Ajankohtaista tavaramerkin erottamiskyvystä – uusi yksinoikeuden rajoitusperuste (”merkki, jolta muutoin puuttuu erottamiskyky”)

Tavaramerkin haltijalla on mahdollisuus estää toisen elinkeinonharjoittajan harjoittamaa monenlaista toimintaa sillä perusteella, että se loukkaa hänen tavaramerkkiään. Sen takaamiseksi, että muut elinkeinonharjoittajat voivat edelleen kilpailla vapaasti ja rehdisti markkinoilla, sisältää tavaramerkkioikeus kuitenkin useita rajoituksia tavaramerkin haltijan yksinoikeuteen.

Eräs tärkeimmistä yksinoikeuden rajoituksista on ollut se, että yksinoikeus ei estä muita elinkeinonharjoittajia käyttämästä tavaroiden tai palvelujen ominaisuuksia osoittavia merkintöjä. Tällaisiin kuvaileviin merkintöihin on saatettu myöntää yksinoikeus yhdelle elinkeinonharjoittajalle esimerkiksi siitä syystä, että ne ovat tulleet käytön kautta erottamiskykyisiksi tai ovat osa kokonaisuudeltaan erottamiskykyisenä pidettyä tavaramerkkiä. Tavaramerkin haltijalle kuuluva yksinoikeus ei kuitenkaan estä muita käyttämästä tällaisia kuvailevia merkintöjä hyvän liiketavan mukaisesti.

Tänä vuonna voimaan tullut uusi tavaramerkkilaki päivitti tavaramerkkioikeuteen kuuluvia yksinoikeuden rajoituksia. Päivitys toi aiempien rajoitusperusteiden rinnalle uuden rajoitusperusteen, jonka mukaan yksinoikeus tavaramerkkiin ei estä toista käyttämästä elinkeinotoiminnassa hyvän liiketavan mukaisesti ”merkkiä, jolta muutoin puuttuu erottamiskyky”.

Uusi rajoitusperuste perustuu vuonna 2015 annettuun tavaramerkkidirektiiviin. Tämä rajoitusperuste on kuitenkin jäänyt vähälle huomiolle. Mitä tämä uusi rajoitusperuste käytännössä tarkoittaa? Mitä sellaista sen soveltamisalaan (todennäköisesti) kuuluu, mikä ei kuulunut jo aiemmin kuvailevia merkintöjä koskevan rajoitusperusteen soveltamisalaan?