-verkkolehtiTiivistelmä 17.9.2014/TV
TU Darmstadt pitää alueellista ja yliopistollista kirjastoa, jossa on sähköisiä lukupaikkoja, joissa yleisö voi lukea kirjaston teoskantaan kuuluvia teoksia. Teoksiin kuului kustannusyhtiö Ulmerin julkaiseman kirja, jonka kirjasto oli digitoinut saattaakseen sen käyttäjien saataviin. Lukupaikoilla ei ole voinut avata useampia teoksen kappaleita kuin kirjastolla oli teoskannassaan. Käyttäjien oli mahdollista tulostaa kirja tai osia siitä taikka tallentaa kirja USB-muistitikulle ja siten viedä teos kirjaston ulkopuolelle. Ulmer oli tarjonnut TU Darmstadtille oppikirjojen hankkimista sähköisessä muodossa, mutta TU Darmstadt ei ollut hyväksynyt tarjousta. Ulmer nosti kanteen kansallisessa tuomioistuimessa TU Darmstadtia vastaan, tavoitteenaan kieltää kirjan digitoiminen sekä kirjan tulostus- ja tallennusmahdollisuus kirjaston lukupäätteiltä.
EUT tarkasteli tapauksessa direktiiviä tekijänoikeuden ja lähioikeuksien tiettyjen piirteiden yhdenmukaistamisesta tietoyhteiskunnassa (2001/29/EY), erityisesti sen 5 artiklan 3 kohdan n alakohtaa. Direktiivin mukaan tekijänoikeudenhaltijoilla on yksinoikeus sallia tai kieltää kappaleiden valmistaminen teoksesta ja teoksen välittäminen yleisölle. Jäsenvaltioille on kuitenkin varattu mahdollisuus säätää poikkeuksia tähän sääntöön, erityisesti yleisölle avointen kirjastojen kohdalla (5 artikla).
Ennakkoratkaisukysymykset
Bundesgerichtshof kysyi EUT:lta: (1) kuuluko teos direktiivissä mainittujen hankinta- tai lisenssiehtojen piiriin, jos oikeudenhaltija on tarjonnut kirjastolle lisenssisopimuksen tekemistä kohtuullisin ehdoin; (2) voivatko jäsenvaltiot myöntää kirjastoille oikeuden digitoida niiden kokoelmiin sisältyviä teoksia, jos se on välttämätöntä teoksen saattamiseksi yleisön saataviin lukupäätteellä; ja (3) voivatko lukupäätteiden käyttäjät tulostaa tai tallentaa teoksia ja siten viedä ne pois kirjaston tiloista?
Julkisasiamies Jääskisen ratkaisuehdotus
Julkisasiamies toteaa ensimmäisen kysymyksen osalta, että direktiivissä tarkoitetaan jo olemassa olevia sopimuksia eikä mahdollisia tulevia lisenssejä. Jos pelkkä tekijänoikeudenhaltijan tarjous muodostaisi sopimuksen, olisi poikkeus tehoton, koska kysymys olisi yksipuolisesta päätöksenteosta. Julkisasiamies ehdottaa, että teos ei kuulu direktiivissä mainittujen hankinta- ja lisenssiehtojen piiriin, kun tekijänoikeudenhaltija tarjoaa sopimusta poikkeuksen piiriin kuuluvalle laitokselle, kuten kirjastolle, koska sopimusta ei ole tuolloin vielä olemassa.
Toisen kysymyksen osalta julkisasiamies huomauttaa, että 5 artiklan 3 kohdan n alakohdan poikkeuksessa puhutaan yleisölle välittämisestä, mutta direktiivin hengessä on pääteltävä että poikkeus kattaa myös kappaleen valmistamisen, kun se on välttämätöntä yleisölle välittämisen mahdollistamiseksi kirjaston tai muun taloudellista etua tavoittelemattoman laitoksen toimesta. Julkisasiamies kuitenkin huomauttaa, että direktiivissä käytetään sanamuotoa tarkoin määritelty kappaleen valmistaminen, joka viittaa yksittäisiin teoksiin eikä lukupäätteitä tule käyttää riittävien fyysisten kappaleiden hankkimisen sijasta.
Kolmannen kysymyksen osalta julkisasiamies toteaa, että tallentaminen USB-muistitikulle ja tulostaminen ovat verrattavissa kappaleen valmistamiseen. Tulostaminen ja tallentaminen eivät myöskään ole välttämättömiä toimenpiteitä poikkeuksen tehokkaan vaikutuksen säilyttämiseksi, vaikka siitä onkin hyötyä käyttäjälle. Nämä toimenpiteet eivät siten kuulu 5 artiklan 3 kohdan n alakohdan piiriin.