-verkkolehtiEnnakkoratkaisupyynnön esittäjä Audiencia Provincial de Barcelona (Espanja)
Tiivistelmä 30.9.2014/HP/TV
SGAE on Espanjassa immateriaalioikeuksia hallinnoiva yhteisö. SGAE katsoi, että televisiovastaanottimet ja tunnelmamusiikin soittaminen Rafaelin omistamassa hotellissa loukkasi sille kuuluvien teosten oikeuksia ja että toiminnassa oli ollut kyse yleisölle välittämisestä. SGAE nosti Rafaelia vastaan vahingonkorvauskanteen.
Ennakkoratkaisukysymykset
Kansallinen tuomioistuin esitti asiassa EUT:lle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset direktiivin 2001/29 tulkinnasta: (1) onko televisiovastaanottimien, joihin lähetetään televisiosignaaleja, sijoittaminen hotellihuoneisiin yleisölle välittämistä; (2) onko tekijänoikeuksien suojan vastaista se, että hotellihuoneen katsotaan olevan yksityinen tila, ja näin ollen voidaan katsoa että kyse ei ole yleisölle välittämisestä; ja (3) voidaanko hotellihuoneen televisiovastaanottimeen tapahtuvaa välittämistä pitää yleisölle välittämisenä, koska yleisö on vaihtuvaa?
Julkisasiamies Sharpstonin ratkaisuehdotus
Julkisasiamies ehdotti ratkaisuehdotuksessaan, että tuomioistuin vastaa ensimmäiseen kysymykseen kieltävästi ja toiseen sekä kolmanteen kysymykseen myöntävästi.
Ensimmäisen kysymyksen osalta julkisasiamies totesi, että pelkkää televisiovastaanottimien sijoittamista hotellihuoneisiin ei voida pitää direktiivin 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna välittämisenä yleisölle. Johtopäätös syntyy hänen mukaansa direktiivin johdanto-osan perusteella, jossa todetaan, että pelkkä aineiston välittämisen mahdollistavien tai toteutettavien välineiden tarjoaminen ei ole tässä direktiivissä tarkoitettua välittämistä.
Toisen ja kolmannen kysymyksen osalta julkisasiamies huomauttaa, että direktiivissä ei määritellä yleisön käsitettä, mutta siinä on viitteitä, että käsitettä on tulkittava laajasti. Direktiivisissä on myös vaatimus tekijänoikeuden ja lähioikeuksien suojan korkeasta tasosta. Julkisasiamies myös nojaa ratkaisussaan WIPO:n tekijänoikeussopimuksen (1996) 8 artiklaan, joka täydentää Bernin yleissopimuksen yleisölle välittämistä koskevia määräyksiä.
Julkisasiamies pitää selvänä, että direktiivi 2001/29 on tarkoitettu yhdenmukaistamisdirektiiviksi, jolla erityisesti pyritään edistämään sisämarkkinoiden toimivuutta ja täyttämään henkisen omaisuuden suojan korkean tason vaatimukset. Hän huomauttaa, että oikeus sallia teoksen välittäminen yleisölle on yksi niistä neljästä kysymyksestä, joiden komissio katsoi direktiiviehdotuksen tehdessään edellyttävän välittömiä lainsäädäntötoimia yhteisön tasolla. Yhdenmukaistaminen ei toimisi käytännössä, jos jäsenvaltioilla olisi vapaus määritellä tekijänoikeuden sisällön kannalta olennaisista seikoista.
Lähetysten välittämisen tulkinnassa julkisasiamies Sharpston lainaa julkisasiamies La Pergolan tulkintaa asiassa EGEDA (C‑293/98), jossa La Pergola toteaa hotellin omistajan olevan se henkilö, joka tarjoaa hotellin asiakkaille mahdollisuuden suojatun teoksen näkemiseen. Ilman tätä mahdollisuutta hotellin asiakkaat eivät olisi voineet nähdä yleisradioitua teosta hotellissa, ja näin ollen he muodostavat uuden yleisön verrattuna alkuperäisen lähetyksen kohdeyleisöön. Julkiasiamies Sharpston myös huomauttaa, että välittävä organisaatio, eli hotelli, toimii voittoa tavoitellen. Tällöin hänen näkemyksensä mukaan välittämisen täytyy katsoa tapahtuvan yleisölle.
Julkisasiamies Sharpston myöskin toteaa julkisasiamies La Pergolaa lainaten, että erään tekijänoikeutta koskevan perusperiaatteen mukaan, oikeudenhaltija ei saa korvausta teoksen tosiasiallisesta käytöstä vaan pelkästä oikeudellisesta mahdollisuudesta teoksen käyttöön. Näin ollen ei siis ole merkityksellistä avaako asiakas television hotellihuoneessaan vai ei, jos hänellä on kuitenkin mahdollisuus siihen.