-verkkolehtiRaastuvanoikeus oli katsonut asiassa selvitetyksi, että taitelija H oli vuonna 1971 vastaaja M:n pyynnöstä piirtänyt tälle kiropraktikon ammatin ilmoittelussa käytettäväksi tarkoitetun tavaramerkin, jota M oli käyttänyt muutaman kerran ammatti-ilmoittelussa ainakin vuonna 1972. Kantaja N oli, saatuaan vastaaja M:lta aiemmin luvan, käyttänyt tavaramerkkiä omassa ammattimainonnassaan vuoden 1972 joulukuusta alkaen toistuvasti. M oli vuoden 1973 keväällä tarjoutunut myymään puheena olevan, silloin vielä rekisteröimättömän tavaramerkin N:lle asianosaisten pääsemättä kuitenkaan sopimukseen hinnasta. M oli tällöin kieltänyt N:ää käyttämästä merkkiä.
M oli 14.5.1973 jättänyt PRH:lle hakemuksen tavaramerkin rekisteröimiseksi, ja hänen toimestaan N:ää on myös vuonna 1976 kielletty käyttämästä tavaramerkkiä. PRH oli päätöksellään 6.3.1978 rekisteröinyt nyt puheena olevan tavaramerkin tavaramerkkirekisteriin rekisterinumerolla 67157 vastaaja M:lle palvelujen käsittäessä hieroen suoritettavat niska-, hartia- ja selkäkäsittelyn palveluluokassa 42. Tämän jälkeen M oli edelleen kieltänyt N:ää käyttämästä tavaramerkkiä.
N:n mukaan M oli kuitenkin jo vuonna 1972 suullisesti luovuttanut N:lle korvauksetta kyseisen tavaramerkin käyttöoikeuden. N oli käyttänyt merkkiä joulukuusta 1972 alkaen tarjotessaan yleisölle kiropraktikon palvelujaan. Kun N oli saamansa suullisen luvan perusteella jatkuvasti käyttänyt kyseistä tavaramerkkiä ja hän siten vakiinnuttamisella oli saanut yksinoikeuden siihen ja kun M taas ei ollut itse käyttänyt merkkiä viimeisten viiden vuoden aikana ja hänen näin ollen oli katsottava menettäneen oikeutensa merkkiin, N oli vaatinut, että tavaramerkin rekisteröinti julistetaan mitättömäksi ja M:ää kielletään käyttämästä merkkiä.
Koska puheena olevan merkin rekisteröinnistä oli kulunut vähemmän kuin viisi vuotta ja koska vastaaja M:lla oli muutenkin katsottava olleen hyväksyttävä syy olla merkkiä käyttämättä, raastuvanoikeus harkitsi oikeaksi tavaramerkkilain nojalla hylätä N:n kanteen ja siinä esitetyt vaatimukset kokonaisuudessaan.
N uudisti muutoksenhakemuksessaan raastuvanoikeudessa esittämänsä vaatimukset. HO katsoi, ettei raastuvanoikeuden päätöstä ollut syytä muuttaa.
(JT)