-verkkolehtiAsiassa oli kyse tavaramerkin loukkauksesta.
Fil-Trade Oy vaati, että kanne hylätään ja että Helsingin Villakehräämö Oy-Helsingfors Yllespinneri Ab velvoitetaan korvaamaan Fil-Trade Oy:n oikeudenkäyntikulut asiassa. Toissijaisesti Fil-Trade Oy vaati, että sen maksettavaksi tuomittua vahingonkorvausta alennetaan. Helsingin Villakehräämö Oy-Helsingfors Yllespinneri Ab vastasi valitukseen ja vaati korvaukseksi vastauskuluistaan 1 300 markkaa korkoineen.
HOVIOIKEUDEN RATKAISU
Hovioikeus hyväksyi raastuvanoikeuden päätöksen perusteluineen, eikä muuttanut raastuvanoikeuden päätöstä. Fil-Trade Oy velvoitettiin suorittamaan Helsingin Villakehräämö Oy-Helsingfors Yllespinneri Ab:lle korvaukseksi vastauskuluista hovioikeudessa 1 000 markkaa.
HELSINGIN RAASTUVANOIKEUDEN PÄÄTÖS 23.2.1988 § 254 S 87/1162
Raastuvanoikeus totesi, että kantaja Helsingin Villakehräämö Oy:llä vuonna 1986 oli 50 prosentin markkinaosuus kudontalangoista. Johtava merkki lankamarkkinoilla oli ”Rondo” rekisterinumero 44280 (langat, tavaraluokka 23), jota koskeva tavaramerkkihakemus oli 3.4.1963 jätetty silloisen Villayhtymä Oy:n nimiin. Villayhtymä Oy:n jouduttua konkurssiin 1960 luvulla puheena oleva tavaramerkki ”Rondo” oli siirtynyt ensin Hyvilla Oy:lle ja sittemmin Valvilla Oy:lle, joka vuoden 1986 aikana oli siirtänyt tavaramerkin kantajalle. Siirrosta oli 22.10.1986 tehty ilmoitus Patentti- ja rekisterihallitukselle.
Valvilla Oy oli 12.6.1978 jättänyt rekisteröintihakemuksen tavaramerkille ”Impivaara ja Seitsemän veljestä”, joka oli rekisteröity 5.5.1981 tavaraluokassa 23 langat. Myös tämän tavaramerkin Valvilla Qy oli siirtänyt kantajalle ja tätä siirtoa koskeva ilmoitus oli jätetty patentti- ja rekisterihallitukselle samanaikaisesti edellä mainittua tavaramerkkiä ”Rondo” koskevan siirtoilmoituksen kanssa. Villayhtymä Oy, Hyvilla Oy ja Valvilla Oy olivat markkinoineet tiettyjä Rondo-lankoja tuotenimillä ”Nalle” ja tuota tavaramerkkiä oli käytetty yhtä kauan kuin tavaramerkkiä ”Rondo” eli yli 20 vuoden ajan. Kantaja oli 8.9.1986 jättänyt tavaramerkkihakemuksen nimikkeellä ”Nalle” tavaraluokassa 23 (hakemuksen numero 3 r 48/68). Tuotenimikkeillä ”Rondo Impivaara ja Seitsemän veljestä” ja ”Rondo Nalle” oli vuosittain myyty noin 150 tonnia kudontalankaa.
Kanteessaan Helsingin Villakehräämö Oy oli kertonut saaneensa kesällä 1986 tietää, että markkinoille oli vastaajan Fil-Trade Oy:n toimesta ilmaantunut lankatuotteita, jotka ulkonaisesti ja pakkauksellisesti erehdyttävästi muistuttivat kantajan tuotteita ”Rondo Nalle”, ”Impivaara” ja ”Seitsemän veljestä”. Vastaaja oli tuonut markkinoille nimikkeellä ”Otso” lankatuotteen, jonka etikettivyöte oli siten suunniteltu, että Otso-lanka oli sekoitettavissa kantajan Nalle-lankaan. Niin ikään vastaaja oli markkinoinut nimikkeellä ”Kalevala” lankaa, jonka lankavyöte väritystä myöten, muistutti kantajan tuotetta Impivaara ja Seitsemän veljestä.
Sen vuoksi kantaja oli kanteessaan vaatinut, huomattuaan vastaajan tuoneen markkinoille tuotteita, joiden nimikkeistö ja pakkausten layout orjallisesti jäljittelivät kantajan omistamia tavaramerkkejä ja joiden nimikkeet ja tavaramerkit olivat sekoitettavissa, että vastaajaa kielletään käyttämästä nimikkeitä ”Otso” ja ”Kalevala” siten, että ne loukkaavat kantajan tavaramerkkejä ”Nalle” ja ”Impivaara” ja ”Seitsemän veljestä”. Lisäksi kantaja vaati, että vastaaja velvoitetaan korvaamaan kantajalle kerrotusta toiminnasta aiheutunut taloudellinen vahinko arviomäärältään 800 000 markkaa ja korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut. Lisäksi kantaja vaati, että raastuvanoikeus määrää, että tavaramerkki, jonka vastaaja on oikeudettomasti pannut tavaraan, päällykseen, mainoslehtiseen, liikeasiakirjaan tai muuhun sellaiseen, on poistettava tai niin muutettava, ettei sitä enää voida käyttää väärin tai jollei tällainen toimenpide ole muutoin toteutettavissa, määrää merkityn omaisuuden hävitettäväksi tai tietyin tavoin muutettavaksi.
Kannetta totesi lisäksi, että kantajan tuotteet ”Impivaara” ja ”Seitsemän veljestä” sekä ”Nalle” ja vastaajan tuotteet ”Kalevala” ja ”Otso” olivat ulkoisesti tarkastellen lähes samankaltaisia siihen nähden, että kyseisiä tavaranimityksiä käytettiin identtisten tavaroiden, kudontalankojen markkinointinimikkeinä. Tässä kanteessa kantaja huomautti sekoitettavuuden osalta siitä, että verrattaessa vastaajan ”Kalevala”-langan värinäytettä havaittiin, että numerointi noudatti värien osalta kantajan sattumanvaraista numerointia esitteen muidenkin tietojen ollessa niissä sanasta sanaan samanlaiset jopa niin, että saksankielinen konepestävyyttä koskeva merkintä sisälsi tietyn saman painovirheen.
Sama päti ”Nalle” ja ”Otso” -tuotteiden väriesitteiden vertailussa, jossa kuitenkin saksankielinen painovirhe oli saanut toisen muodon virheen kuitenkin säilyessä. Kanteen kehittelyssä kantaja oli täsmentänyt vahingonkorvausvaatimuksen siten, että se katsoi menettäneensä ainakin 20 000 kg käsittävän lankamäärän myynnin vastaajan toiminnan johdosta vaatien nyt vahingonkorvauksena, kun kantajan nettokate keskimäärin oli 20 mk/kg, 400 000 markkaa.
Vastaaja Fil-Trade Oy kiisti kanteen sekä perusteiltaan että määrältään katsoen, että kantajan kanteessa mainitut ”Otso”- ja ”Kalevala”-langat sekä niiden lankavyötteet oli valmistettu Italiassa, josta vastaaja oli ne ostanut ja markkinoinut niitä lyhyen aikaa syksyllä 1986 Suomessa käyttäen lankavyötteissä merkkejä ”Otso” ja ”Kalevala”. Vastaaja oli maaliskuussa 1986 pyytänyt PRH:n tavaramerkkiosastolta selvitystä siitä, olivatko tavaramerkit ”Nalle”, ”Impivaara” ja ”Seitsemän veljestä” asianmukaisesti rekisteröityjä vai olivatko merkit vapaita.
PRH:n selvityksestä oli käynyt ilmi, että tavaramerkkiin ”Nalle” ei ollut rekisteröintiä eikä vireillä olevia hakemuksia ja että tavaramerkit ”Impivaara” ja ”Seitsemän veljestä” oli rekisteröity Valvilla Oy:n nimiin. Sitä vastoin vastaaja ei ollut tiennyt, että merkit oli myyty kantajalle. Vastaajalla oli niin muodoin ollut se käsitys, että kyseessä olevia merkkejä ei enää käytetty lankamarkkinoilla ja että ne olivat vapaasti käytettävissä. Näin ollen vastaaja on katsonut toimineensa vilpittömässä mielessä käyttäessään ”Otso” ja ”Kalevala” -lankojensa tunnuksena vanhoihin Valvilla Oy:n hallitsemiin tavaramerkkeihin Nalle ja Impivaara ja Seitsemän veljestä mahdollisesti sekoitettavia merkkejä.
Saatuaan syyskuun lopulla 1986 kantajalta tiedon, että kantaja oli ostanut Valvilla Oy:ltä edellä mainitut tavaramerkit omassa elinkeinotoiminnassaan käytettäväksi, vastaaja oli viipymättä luopunut kantajan merkkeihin mahdollisesti sekoitettavissa olevien vyötteiden käytöstä markkinoimiensa lankojen tunnuksena. Vastaaja oli lisäksi huomauttanut, että vastaajan tilaamat kantajan lankoihin sekoitettavat lankaerät olivat olleet määrältään vähäisiä, joten vastaajan mahdollisesti saama hyöty ei ollut missään suhteessa kantajan vaatimuksessa esitettyyn markkamäärään eikä kantajalle ollut voinut aiheutua mitään vahinkoa.
Raastuvanoikeus totesi, että kantajan ”Impivaara” ja ”Seitsemän veljestä” Rondo -merkit olivat sekoitettavissa vastaajan käyttämään ”Kalevala” -tavaramerkkiin. Sama koski kantajan ”Nalle”-Rondo -merkkiä verrattaessa sitä vastaajan käyttämään ”Otso” -tavaramerkkiin.
Niin ikään raastuvanoikeus katsoi, että kantaja, joka eri saantojen kautta oli tullut Rondo-merkkien ”Impivaara” ja ”Seitsemän veljestä” sekä ”Nalle”-Rondo -merkin haltijaksi oli merkkien vakiinnuttamisen kautta saanut niihin yksinoikeuden, joten vastaaja oli markkinoimalla samoja tuotteita kuin kantaja edellä kerrottuja tavaramerkkejä käyttäen loukannut kantajalle tavaramerkkilain mukaan kuuluvaa oikeutta ainakin tuottamuksellisesti. Näin ollen kantajalla oli tavaramerkkilain 38 §:n 2 momentin nojalla oikeus saada vastaajalta korvaus kaikesta kärsimästään vahingosta, jonka määräksi raastuvanoikeus huomioon ottaen vastaajan markkinoinnin suhteellisen lyhyen ajan ja kaiken muun jutussa siinä suhteessa esitetyn näytön arvioi 100 000 markkaa.
Raastuvanoikeus kielsi vastaaja Fil-Trade Oy:tä käyttämästä nimimerkkejä ”Otso” ja ”Kalevala” siten, että ne loukkasivat kantajan Helsingin Villakehräämö Oy:n tavaramerkkejä ”Nalle” ja ”Impivaara” ja ”Seitsemän veljestä” sekä velvoitti Fil-Trade Oy:n korvaamaan Helsingin Villakehräämö Oy:lle edellä kerrotusta toiminnasta aiheutunut vahinko kohtuulliseksi harkituilla 100 000 markalla. Lisäksi raastuvanoikeus määräsi, että edellä mainittu tavaramerkki, jonka Fil-Trade Oy oli oikeudettomasti pannut tavaraan, päällykseen, mainoslehtiseen, liikeasiakirjaan tai muuhun sellaiseen, oli poistettava tai niin muutettava, ettei sitä enää voitu käyttää väärin tai jollei tällainen toimenpide ollut toteutettavissa määräsi merkatun omaisuuden hävitettäväksi tai tietyin tavoin muutettavaksi.
(HM)