HO 12.4.1989 nro 489

ASIA
Tekijänoikeuden loukkaaminen ym.

VAATIMUKSET HOVIOIKEUDESSA
T on raastuvanoikeudessa esittämänsä kanteen toistaen vaatinut, että Hankintatukku Arno Latvus Osakeyhtiön hänelle maksettavaksi tuomitut korvaukset korotetaan, tekijänoikeuslain 57 §:n 1 momentin nojalla tuomittu kohtuullinen hyvitys 200.000 markaksi ja sanotun §:n 2 momentin nojalla tuomittu korvaus kärsimyksestä ja haitasta sekä muusta menetyksestä yhteensä 60.000 markaksi ja että korko korvausmäärille määrätään maksettavaksi 4.5.1985 lukien. Lisäksi T on vaatinut, että yhtiö velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa hovioikeudessa.

Hankintatukku Arno Latvus Osakeyhtiö on vaatinut, että kanne hylätään. Lisäksi yhtiö on vaatinut, että T velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut asiassa korkoineen.

VASTAUS
T on vastannut yhtiön valitukseen ja vaatinut korvausta vastauskuluistaan.

HOVIOIKEUDEN RATKAISU
Jutussa on selvitetty, että Hankintatukku Arvo Latvus Osakeyhtiö on luovuttanut T:n tutkimuksen ilman tämän suostumusta Hälsoprodukter Ab:n käytettäväksi edistääkseen seleenivalmisteittensa myyntiä Ruotsissa. Kun tutkimus on markkinoinnissa esitetty virheellisesti, tämä on ollut omiaan vähentämään T:n arvostusta puolueettomana tutkijana. Huomioon ottaen jutussa esitetty selvitys T:n toisessa yhteydessä saamista korvauksista tutkimustulostensa ja nimensä käyttöoikeuden luovutuksesta tuotteiden markkinoimistarkoitukseen ja toisaalta se, että T:n tutkimusta ja nimeä on asiassa ilman hänen lupaansa käytetty vain lyhyehkö aika sekä että käyttö on lopetettu heti T:n sitä vaadittua, hovioikeus katsoo tekijänoikeuslain 57 §:n 1 momentissa tarkoitetuksi kohtuulliseksi hyvitykseksi 50.000 markkaa ynnä kohtuulliseksi korvaukseksi kärsimyksestä ja haitasta sekä muusta menetyksestä 30.000 markkaa.

Tuomittaville korvauksille on laskettava korkoa 9.3.1987 lukien, jolloin T:n lopullinen vahingonkorvausvaatimus esitettiin raastuvanoikeudessa.

Edellä mainituilla ja muutoin raastuvanoikeuden päätöksestä ilmenevillä perusteilla hovioikeus on ratkaissut asian tuomiolauselmasta ilmenevällä tavalla.

TUOMIOLAUSELMA
Hankintatukku Arno Latvus Osakeyhtiön T:lle maksettavaksi tuomitut korvaukset korotetaan, tekijänoikeuslain 57 §:n 1 momentin nojalla tuomittu kohtuullinen hyvitys viideksikymmeneksituhanneksi (50.000) markaksi ja sanotun §:n 2 momentin nojalla tuomittu korvaus tekijänoikeuden loukkaamisesta aiheutuneista muustakin menetyksestä sekä kärsimyksestä ja muusta haitasta kolmeksikymmeneksituhanneksi (30.000) markaksi, molemmat määrät kuudentoista (16) prosentin korkoineen 9.3.1987 lukien.
Muilta osin raastuvanoikeuden päätöstä ei muuteta.

Jutun näin päättyessä asianosaiset saavat itse kärsiä kulunsa hovioikeudessa.

HELSINGIN RAASTUVANOIKEUDEN PÄÄTÖS 27.4.1987 § 224 S 86/3387
ASIA
tekijänoikeuden loukkaaminen ynnä muuta

Kantaja: T
Vastaaja: Hankintatukku Arno Latvus Oy

PÄÄTÖS
Lääketieteen- ja kirurgian tohtori, dosentti T on Hankintatukku Arno Latvus Osakeyhtiölle elokuun 21 päivänä 1986 tiedoksi annetun haasteen nojalla kanteenaan ja sitä kehittäessään kertonut, että hän oli 1984 Oy Wrange Ab:n toimeksiannosta tutkinut Hankintatukku Arno Latvus Osakeyhtiön valmistaman ja Oy Wrange Ab:n selenium -nimellä Suomessa markkinoiman herneseleenivalmisteen imeytymistä ihmisen vereen. Tutkimuksen tarkoituksena oli ollut selvittää, miten sanotun kivennäisvalmisteen nauttiminen vaikutti ihmisellä todettuun matalahkoon veren seleenipitoisuuteen. Tässä tarkoituksessa kahdeksan koehenkilöä oli kolmen kuukauden ajan nauttinut päivittäin 200 mikrogrammaa seleniumvalmistetta ja koehenkilöiden veren seleenipitoisuus oli mitattu ennen tutkimusjakson alkamista sekä sen jälkeen.

Tehtyjen kokeiden ja asiantuntemuksensa perusteella T oli laatinut tutkimusselostuksen, jonka tekstiosasta oli käynyt ilmi tutkimusmenetelmä ja saadut tutkimustulokset niistä tehtävine johtopäätöksineen ja johon selostukseen oli liitetty koehenkilöiden veren seleenipitoisuuden muutosta henkilöittäin kuvaava graafinen piirros. Tutkimusselostuksen T oli luovuttanut Oy Wrange Ab:lle käytettäväksi seleniumvalmisteen markkinoinnissa. Oy Wrange Ab:n toimesta tutkimusselostus oli annettu Hankintatukku Arno Latvus Osakeyhtiön edustajalle. Heti sen jälkeen Hankintatukku Arno Latvus Osakeyhtiö oli puolestaan luovuttanut tutkimusselostuksen yhtiön valmistamaa herneseleeniä Ruotsissa Selen Plus -nimellä markkinoinneelle Hälsoprodukter Ab:lle viimeksi mainittu yhtiö oli laatinut Selen plus valmistetta koskeneen myyntiesitteen, jonka liitteeksi oli otettu selostus T:n sanotun valmisteen imeytymisestä ihmisen vereen muka laatimasta tutkimuksesta. Selostusosan tiedot olivat pääosin perustuneet T:n Oy Wrange Ab:n toimeksiannosta laatimaan tutkimusselostukseen. Selostuksessa oli kuitenkin sitten alkuperäiseen tutkimusselostukseen verrattavissa ollut erinäisiä asiavirheitä koskien sekä tutkimusmenetelmää että tutkimustuloksia niistä tehtävine johtopäätöksineen puhumattakaan siitä, että Selen plus ja Selenium valmisteet jo koostumukseltaan erosivat huomattavassa määrin toisistaan. Myyntiesitettä liitteineen Hälsoprodukter Ab oli alkuvuodesta 1985 jakanut 350 luontaistuotekauppiaalle Ruotsissa.

Näin menetellessään ja viitatessaan eturivin seleenitutkijana koko maailmassa arvostusta osakseen saaneen T:n nimeen ja tämän muka tekemään tutkimukseen Hälsoprodukter Ab oli pyrkinyt lisäämään markkinoimansa Herneseleenivalmisteen kysyntää, mikä valmiste ei sinänsä ollut ainakaan ihmiseen nähden vaikutukseltaan erityisen tehokas. Koska Hankintatukku Arno Latvus Osakeyhtiö oli ilman T:n lupaa luovuttanut tämän luoman, itsenäisenä teoksena pidettävän tutkimusselostuksen Hälsoprodukter Ab:lle tietoisena siitä, että se tulisi käyttämään tutkimusselostusta hyväkseen Hankintatukku Arno Latvus Osakeyhtiön sille valmistaman seleenituotteen markkinoinnissa, sekä koska Hälsoprodukter Ab oli käyttänyt haltuunsa saamaansa tutkimusselostusta ja näin tehdessään saattanut T:n nimen Ruotsissa julkisuuteen kokonaan toisen kuin hänen tutkimansa seleenivalmisteen yhteydessä ja virheellisiin asiatietoihin liitettynä, mikä oli ollut omiaan alentamaan hänen arvostustaan puolueettomana tutkijana sekä koska Hankintatukku Arno Latvus Osakeyhtiö tutkimusselostuksen edelleen luovuttaessaan oli saattanut itsensä kaikesta tästä vastuuseen, T on tekijänoikeuslain 57 § nojalla vaatinut, että Hankintatukku Arno Latvus Osakeyhtiö velvoitettaisiin suorittamaan hänelle kohtuullisena hyvityksenä tekijänoikeuden loukkaamisesta 200.000 markkaa ja koska yhtiö oli loukannut tekijänoikeuden suojaksi annettuja säännöksiä tahallaan tai ainakin varomattomuudesta, tekijänoikeuden loukkaamisesta aiheutuneesta muustakin menetyksestä sekä kärsimyksestä ja muusta haitasta 60.000 markkaa molemmat määrät 16 prosentin korkoineen, ottaen huomioon että yhtiöllä oli huhtikuun 4 päivänä 1985 esitetty selvitys korvauksen perusteesta ja määrästä, toukokuun 4 päivästä 1985 lukien ja korvausta oikeudenkäyntikuluista korkoineen.

Hankintatukku Arno Latvus Osakeyhtiö on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä. Yhtiö on lausunut, että se oli saanut Oy Wrange Ab:ltä kappaleen puheenaolevaa tutkimusselostusta ja että se oli Oy Wrange Ab:n luvalla luovuttanut selostuksen vapaamuotoisesti ruotsiksi käännettynä Hälsoprodukter Ab:lle. Ruotsalaisyhtiö oli tulkinnut tutkimusselostusta osin virheellisesti sekä yhdistänyt siitä ja Arno Latvus Osakeyhtiön sille kahdesta Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen seleenin imeytymistä käsitelleestä lausunnosta saatuja tietoja epäjohdonmukaisesti keskenään, mistä seurauksena oli ollut, että luontaistuotekauppiaille jaettu myyntiesite oli ollut kanteessa sanotun tavoin virheellinen.

Yhtiö on lisäksi lausunut, ettei T:n Oy Wrange Ab:n toimeksiannosta kaupallisessa tarkoituksessa laatimaa tutkimusselostusta voitu pitää tekijänoikeuslain tarkoittamana luovaa panosta edellyttävänä teoksena ja että kaikki tutkimusselostukseen liittyvät oikeudet olivat siirtyneet Oy Wrange Ab:lle sen ostettua tutkimusselostuksen T:lta sekä ettei Hankintatukku Arno Latvus Osakeyhtiö ollut vastuussa Hälsoprodukter Ab:n mahdollisesta virheellisestä menettelystä.

Raastuvanoikeus katsoo selvitetyksi että sen jälkeen kun vitamiini- ja kivennäisainetutkijana arvostusta osakseen saanut T oli luovuttanut suorittamiinsa kokeisiin ja asiantuntemukseensa perustuneen Selenium -nimisen herneseleenivalmisteen imeytymistä ihmisen vereen käsitelleen tutkimusselostuksen Oy Wrange Ab:lle ja kun Oy Wrange Ab oli luovuttanut siitä kappaleen tuotteen valmistajalle Hankintatukku Arno Latvus Osakeyhtiölle, Hankintatukku Arno Latvus Osakeyhtiö on ilman T:n lupaa luovuttanut tutkimusselostuksen Hälsoprodukter Ab:lle ja että Hälsoprodukter Ab on käyttänyt tutkimusselostusta jakaessaan kanteessa sanotuin tavoin markkinoimaansa ja Hankintatukku Arno Latvus Osakeyhtiön sille valmistamaa Selen plus -nimistä herneseleenivalmistetta koskeneen myyntiesitteen luontaistuotekauppiaille sekä että esitteen selostavan osan tiedot ovat vastineessa mainituista syistä olleet kanteessa sanotuin tavoin virheellisiä.

Tämän vuoksi ja koska puheena olevaa tutkimusselostusta erityisesti sen laatimiseksi tarvittuun tietoon nähden on pidettävä tekijänoikeuslain tarkoittamana teoksena ja koska Hankintatukku Arno Latvus Osakeyhtiö tutkimusselostuksen Hälsoprodukter Ab:lle luovuttamalla on saattanut itsensä vastuuseen viimeksi mainitun yhtiön tekijänoikeuslain vastaisesta menettelystä, raastuvanoikeus harkitsee oikeaksi, hyläten kanteen enemmältä osalta ja katsoen, että Hankintatukku Arno Latvus Osakeyhtiön on rikkonut tekijänoikeuslakia lain tuntemattomuudesta johtuneesta varomattomuudesta, velvoittaa Hankintatukku Arno Latvus Osakeyhtiön suorittamaan T:lle tekijänoikeuslain 57 §:n 1 momentin tarkoittamana kohtuullisena hyvityksenä kolmekymmentätuhatta (30.000) markkaa ja sanotun pykälän 2 momentin nojalla korvaukseksi kärsimyksestä ja haitasta sekä muusta menetyksestä viisitoistatuhatta (15.000) markkaa eli yhteensä neljäkymmentäviisituhatta (45.000) markkaa kuudentoista (16) prosentin korkoineen elokuun 21 päivästä 1986 lukien ja korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista viisitoistatuhatta (15.000) markkaa kuudentoista (16) prosentin korkoineen tästä huhtikuun 27 päivästä 1987 lukien.

Esittelijän ehdotus ja eri mieltä olevan jäsenen lausunto.

Viskaali:
T on asiassa selvittänyt, että hän oli vuonna 1985 tehnyt erään tanskalaisen yhtiön kanssa sopimuksen erään seleenivalmisteen imeytymistutkimuksen suorittamisesta sekä nimensä ja kuvansa käyttöoikeuden luovuttamisesta sanotun tanskalaisen yhtiön markkinoidessa kyseistä T:n tutkimaa seleenivalmistetta Ruotsissa. Tanskalaisen yhtiön kanssa tekemänsä sopimuksen nojalla T oli saanut korvausta 278.000 Suomen markkaa. T:n tekijänoikeuslain 57 §:n 1 momentin nojalla vaatimaa 200.000 markan määrää on pidettävä kohtuullisena hyvityksenä sanotun lainkohdan tarkoittamasta tekijänoikeuden loukkaamisesta.

T:n Oy Wrange Ab:lle tekemää tutkimusselostusta liitteineen on markkinoinnissa käytetty hyväksi luvatta ja sen lisäksi tutkimusta on markkinoinnissa esitetty raastuvanoikeuden päätöksessä kerrotulla tavalla virheellisesti. Tämä on ollut omiaan vähentämään T:n arvostusta puolueettomana tutkijana. Tämän vuoksi hovioikeus korottanee tekijänoikeuslain 57 §:n 2 momentin nojalla tuomitun korvauksen vaadituiksi 60.000 markaksi.

Edellä lausutuilla perusteilla Hankintatukku Arno Latvus Osakeyhtiön T:lle maksettavaksi tuomitut korvaukset korotettaneen, tekijänoikeuslain 57 §:n 1 momentin nojalla tuomittu kohtuullinen hyvitys 200.000 markaksi ja sanotun pykälän 2 momentin nojalla tuomittu korvaus tekijänoikeudenloukkaamisesta aiheutuneista muustakin menetyksestä sekä kärsimyksestä ja muusta haitasta 60.000 markaksi, molemmat määrät 16 prosentin korkoineen 9.3.1987 lukien, jolloin T:n lopullinen vahingonkorvausvaatimus esitettiin raastuvanoikeudessa.

Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 4 §:n 1 momentin (13.3.1964/133) ensimmäisestä virkkeestä ilmenevän periaatteen mukaan T ei saane korvausta valituskuluistaan hovioikeudessa.

Hankintatukku Arno Latvus Osakeyhtiö velvoitettaneen korvaamaan T:n vastinekulut hovioikeudessa 1.000 markalla.

Hovioikeudenneuvos:
T:n Oy Wrange Ab:n tilauksesta laatima tutkimusselostus liitteineen on katsottava sellaiseksi teokseksi, johon T:lla on tekijänoikeuslaissa tarkoitettu tekijänoikeus. T:n luovutettua yhtiön toimeksiannosta laatimansa tutkimusta koskeneen tutkimusselostuksen liitteineen Oy Wrange Ab:lle, on yhtiölle samalla siirtynyt yksinomainen oikeus käyttää hyväkseen tutkimusselostusta sellaisenaan tutkitun tuotteen markkinoinnissa.

Sen vuoksi hylkään T:n Hankintatukku Arno Latvus Osakeyhtiötä vastaan ajaman kanteen siltä osin, kuin se on perustettu siihen, että Hankintatukku Arno Latvus Osakeyhtiö on luovuttanut tutkimusselostuksen Hälsoprodukter Ab:lle ilman T:lta hankittua lupaa. Oy Wrange Ab:n yksinoikeudesta käyttää tutkimusselostusta sellaisenaan hyväkseen tuotteen markkinoinnissa nimittäin johtuu, että vain sillä on oikeus korvaukseen sen suostumuksetta tapahtuneesta tutkimusselostuksen käyttämisestä kaupallisesti.

Tutkimusselostuksen ruotsinkielelle kääntäminen ja sen muuttaminen tässä yhteydessä muka Hankintatukku Arno Latvus Osakeyhtiön toimeksiannosta laadituksi samoin kuin tutkimusselostuksen tai sen osien lainaaminen jonkun muun herneseleenivalmisteen markkinointia varten laadittavassa esitteessä käytettäväksi ja tutkimusselostuksen käyttäminen näin muutettuna ovat sitä vastoin toimenpiteitä, jotka loukkaavat T:lle tutkimusselostuksen tekijänä, Oy Wrange Ab:n siihen kohdistuvasta oikeudesta huolimatta, kuuluvaa tekijänoikeutta teokseensa.

Näiltä osin asiassa on selvitetty, että Hankintatukku Arno Latvus Osakeyhtiön toimesta tutkimusselostus on käännetty ruotsin kielelle ja siitä on tällöin laadittu myös muunnos, johon tutkimuksen toimeksiantajaksi ja tutkitun seleenivalmisteen tuottajaksi oli merkitty Hankintatukku Arno Latvus Osakeyhtiö. Sen sijaan katson jääneen näyttämättä, että mainittu yhtiö olisi osallistunut Hälsoprodukter Ab:n toimesta levitetyn, tuon yhtiön tuottaman seleenivalmisteen markkinoinnissa Ruotsissa käytetyn esitteen laatimiseen ja levittämiseen ja että Hankintatukku Arno Latvus Osakeyhtiö sillä perusteella olisi syyllistynyt T:n tekijänoikeuden loukkaamiseen.

Hankintatukku Arno Latvus osakeyhtiön viaksi T:n tekijänoikeutta loukkaavana menettelynä jäävä tutkimusselostuksen ilman T:n lupaa tapahtunut kääntäminen ruotsiksi ja ruotsinnoksen yhteydessä tapahtunut, edellä todettu tutkimusselostuksen sisällön muuttaminen loukkaavat T:n tekijänoikeutta, mutta eivät sen lisäksi käsitä sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetussa laissa kiellettyä menettelyä eivätkä myöskään erikseen loukkaa T:n oikeutta nimeensä, kuten T:n kanteessa myös on väitetty.

Edellä lausutuilla perusteilla ja katsoen kuten raastuvanoikeuskin Hankintatukku Arno Latvus Osakeyhtiön loukanneen T:n tekijänoikeutta lain tuntemattomuudesta johtuneesta varomattomuudesta, kumoan raastuvanoikeuden päätöksen siltä osin, kuin Hankintatukku Arno Latvus Osakeyhtiö on tekijänoikeuslain 57 §:n 1 ja 2 momentin nojalla velvoitettu suorittamaan T:lle korvauksia ja vapautan yhtiön sille tältä osin määrätystä korvausvelvollisuudesta sekä velvoitan tekijänoikeuslain 57 §:n 3 momentin nojalla Hankintatukku Arno Latvus Osakeyhtiön suorittamaan T:lle korvaukseksi muusta, kuin teosta käyttämällä tapahtuneesta tekijänoikeuden loukkaamisesta kohtuulliseksi katsomani 30.000 markkaa 16 prosentinkorkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä 21.8.1986 lukien. Lisäksi alennan Hankintatukku Arno Latvus Osakeyhtiön T:lle raastuvanoikeuden osalta suoritettavan oikeudenkäyntikulukorvauksen 10.000 markaksi raastuvanoikeuden päätöksessä mainittuine korkoineen.

Kun raastuvanoikeuden päätöstä on muutettu, saavat asianosaiset pitää heille hovioikeudessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut vahinkonaan.