-verkkolehtiTapaus on ratkaistu korkeimmassa oikeudessa 30.3.2005 (Diaarinumero: S2003/594, taltionumero: 770, vuosikirjanumero KKO:2005:43). Tapaus on aluksi luettavissa KKO:n sivulla http://www.kko.fi, mutta siirretään myöhemmin Finlexiin.
Finlex – korkeimman oikeuden ennakkoratkaisut 2005
(Tiivistelmä 09.08.04/miia)
Hovioikeudessa kustantajat ja tekijät vaativat vahvistettavaksi tavaramerkin loukkauksen ja maksettavaksi korvauksia tavaramerkin ja tekijänoikeuden loukkauksien sekä hyvän liiketavan vastaisen menettelyn perusteella. Avoin yhtiö Hellman & Wingren vaativat kanteen hylkäämistä.
Schildts ja Söderström ovat kustantaneet ja julkaisseet ruotsinkielisille ala-asteiden oppilaille tarkoitetut suomenkielen oppikirjasarjat Kaikki mukaan (Schildts), Moi (Söderström) ja Askel eteenpäin (Söderström). Avoin yhtiö Hellman & Wingren ovat julkaisseet ja markkinoineet oppikirjoista levykkeille kopioituja sanastoja, joissa on mainittu myös oppikirjojen nimet. Mitään sopimusta osapuolten välillä ei ollut tehty oppikirjojen nimien käyttämisestä tai oikeudesta kopioida sanastoja myytäväksi.
Kustannusyhtiöt sekä kirjasarjojen kirjoittajat olivat vaatineet kanteella käräjäoikeutta vahvistamaan tavaramerkin ja tekijänoikeuksien loukkaukset sekä kieltämään loukkausten jatkamisen, hävittämään levykkeet sekä korvaamaan aiheutuneet vahingot. Kantajat olivat vaatineet myös vahvistettavaksi ja korvattavaksi hyvän liiketavan vastaisen ja sopimattoman menettelyn.
KäO oli katsonut, ettei vastaajien menettely ollut loukannut kantajayhtiöiden tavaramerkkejä. Levykkeitä ei ollut pyritty markkinoimaan niin, että ne sekoittuisivat oppikirjoihin, eikä kirjojen nimiä ollut mainittu siten, että vastaajien ja kantajien tuotteet sekoittuisivat toisiinsa. Vastaajat olivat kuitenkin syyllistyneet hyvän liiketavan vastaiseen ja sopimattomaan menettelyyn hyödyntäessään kantajien oppikirjamateriaalia ja valmistaessaan kantajien tuotteisiin liittyvän tuotteen ilman kantajien lupaa. Vahingonkorvaus voi tulla kuitenkin kyseeseen vain erittäin painavasta syystä. KäO oli katsonut, että vastaajien toiminta oli johtunut lähinnä ajattelemattomuudesta, ja hylkäsi korvausvaatimukset. Kirjojen sanastot nauttivat kuitenkin samanlaista suojaa kuin koko teos, jolloin kantajien tekijänoikeuksia oli loukattu. Vastaajat oli velvoitettu suorittamaan yhteisvastuullisesti kohtuullinen hyvitys lisenssimaksujen mukaisesti, koululisenssin osalta 1000 mk ja yhden käyttäjän osalta 200 mk. Tekijänoikeuslain mukaan hyvä tapa olisi vaatinut kirjojen tekijöiden nimien mainitsemista levykkeissä, joten vastaajille oli määrätty myös isyysoikeuden loukkaamisesta korvaus. Muusta vahingosta kantajat eivät olleet esittäneet selvitystä, eikä KäO ollut katsonut vahinkoa syntyneen. Vastaajat oli velvoitettu korvaamaan puolet kantajien oikeudenkäyntikuluista.
HO katsoi KäO:n tavoin, ettei kirjasarjojen nimiä ollut tavaramerkkinä loukattu. Sen sijaan HO ei pitänyt menettelyä edes hyvän liiketavan vastaisena tai muutoinkaan sopimattomana, koska tuotepakkausten ja yhteystietojen perusteella levykkeitä ei ollut voitu sekoittaa kustantajien julkaisemiin oppikirjoihin. Sanastot eivät myöskään olleet omaperäisiä tai ilmentäneet tekijöiden persoonallisuutta, joten ne eivät olleet tekijänoikeudellisesti suojattuja teoksen osia. HO hylkäsi kustantajien ja oppikirjojen tekijöiden kanteen kokonaan ja velvoitti heidät oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen hovioikeudessa sekä vapautti avoimen yhtiön, Hellmanin ja Wingrenin kulujen korvaamisesta käräjäoikeudessa.