-verkkolehtiKyse oli toiminimen ja tavaramerkkien siirtymisestä liikkeenluovutuksen yhteydessä sekä oikeudenkäynnin viivästymisestä.
Toiminimen iskuosaa Six oli käytetty vuodesta 1931, ja Six Group Oy:n (valittajan) mukaan tämä alkuperäinen iskuosa oli siirtynyt yritysseuraantojen myötä sille. Valittaja katsoi, että yrityskauppojen, sulautumisten ja nimenmuutosten seurauksena sille oli siirtynyt myös yksinoikeus rekisteröityihin tavaramerkkeihin nro 59577 (sanamerkki) ja 72395 (kuviomerkki, muotoiltu kotka).
Valittaja vetosi tavaramerkkien osalta myös vakiinnuttamiseen perustuvaan yksinoikeuteen. Lisäksi valittaja vaati asiassa 2, että KO:n kanne kumotaan ja valtio velvoitetaan suorittamaan hyvityksenä oikeudenkäynnin viivästymisestä 11.000 euroa.
Osakeyhtiö Six (vastaaja) vaati valituksen hylkäämistä. Vastaaja katsoi toiminimen siirtyneen sen alkuperäiseltä omistajalta (Osakeyhtiö Six) vastaajalle samassa yhteydessä, kun kyseinen osakeyhtiö oli siirtänyt mausteliiketoiminnan nykyiselle DesignFamily 3F Oy:lle. Toiminimi oli siirtynyt elinkeinotoiminnan siirron yhteydessä samoin, kuin muut immateriaalioikeudet. Tavaramerkkien osalta vastaaja totesi, että niitä koskeva väite oli esitetty vasta HO:ssa, joten se oli jätettävä tutkimatta.
HO katsoi, että valittaja ei näyttänyt, ettei olisi voinut vedota esittämiinsä seikkoihin, kuten vakiinnuttamiseen tai valeoikeustoimiin, samoin kuin HO:ssa esittämiinsä yhdeksään uuteen kirjalliseen todisteeseen jo käräjäoikeudessa, joten HO jätti nämä ottamatta huomioon. HO katsoi, että kauppakirjeistä ilmenevin perustein tavaramerkit olivat siirtyneet DesignFamily 3F Oy:lle. Tavaramerkkilain 32 § 2 momentin mukaan liikkeenluovutuksessa mahdollinen tavaramerkki seuraa liikettä, jollei asiasta ole tehty erillistä ehtoa.
HO pysytti KO:n tuomion.
Oikeudenkäynnin viivästymisen osalta HO katsoi, että asian käsittelyn kokonaiskesto oli ollut yli seitsemän vuotta. Asia oli sisältänyt useita vaatimuksia ja vastavaatimuksia liittyen sekä aineellisiin että prosessuaalisiin kysymyksiin. HO arvioi, että käsittelyyn ei ollut sisältynyt pitkiä passiivisia jaksoja. HO katsoi, ettei kantaja ollut oikeutettu saamaan valtion varoista hyvitystä eikä syytä KO:n päätöksen muuttamiselle asian 2 osalta siten ollut.
(MH)