-verkkolehtiUPM-Kymmene Corporation (UPM) haki 6.7.2011 suomalaista patenttia keksinnölle nimeltä ”Menetelmä ja laitteisto biologista alkuperää olevan materiaalin puhdistamiseksi”. Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) on 29.6.2018 myönsi keksinnölle patentin numero FI 127465. Neste Oyj (Neste) teki 29.3.2019 PRH:lle väitteen patenttia vastaan ja vaati sen kumoamista kokonaisuudessaan. UPM esitti PRH:ssa toimitetussa väitekäsittelyssä neljä vaihtoehtoista patenttivaatimusasetelmaa (patenttivaatimusasetelmat A–D). PRH pysytti 24.11.2021 tekemällään päätöksellä patentin voimassa patenttivaatimusasetelman C mukaisessa muutetussa muodossa.
UPM vaati, että markkinaoikeus (MAO) kumoaa PRH:n päätöksen ja pysyttää patentin voimassa ensisijaisesti MAO:ssa käsiteltävänä olevan ensisijaisen patenttivaatimusasetelman (PRH:ssa esitetyn patenttivaatimusasetelman A) mukaisessa muodossa tai vaihtoehtoisesti jonkin MAO:ssa käsiteltävänä olevan vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1–7 mukaisessa muodossa. MAO tarkasteli, onko patenttivaatimusasetelmissa esitetty keksintö uusi ja keksinnöllinen siihen nähden, mikä on ollut tunnettua ennen patenttihakemuksen aikaisinta etuoikeuspäivää, käsittävätkö vaihtoehtoiset patenttivaatimusasetelmat 2–7 sellaista, mikä ei ole käynyt ilmi patenttihakemuksen perusasiakirjasta, ja tarvittaessa, onko keksinnön selitys niin selvä, että alan ammattimies voi sen perusteella käyttää markkinaoikeudessa tarkasteltavina olevissa patenttivaatimusasetelmissa esitettyä keksintöä. Patenttihakemuksen perusasiakirjana MAO piti PRH:lle 16.9.2011 toimitettua suomenkielistä selitystä ja suomenkielisiä patenttivaatimuksia sekä PRH:lle 6.7.2011 toimitettuja piirustuksia.
Ensijainen patenttivaatimusasetelma
UPM:n mukaan viitejulkaisussa N1 esitetty menetelmä pohjoismaisen raakamäntyöljyn tislaamiseen ja keksinnön mukainen menetelmä ovat erilaiset, koska niiden saannot ovat erilaiset. MAO:n mukaan kyseessä oli kuitenkin toiminnallinen piirre, joka on esitetty käsiteltävänä olevan patentin selityksessä, mutta ei patenttivaatimuksessa 1. Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien ratkaisukäytännön mukaan uutuutta ja keksinnöllisyyttä arvioitaessa ei patenttivaatimukseen tule lukea sellaisia piirteitä, jotka käyvät ilmi vain keksinnön selityksestä, mutta joita ei ole nimenomaisesti esitetty tarkasteltavassa patenttivaatimuksessa. MAO ei täten antanut kyseiselle piirteelle merkitystä arvioidessaan patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän uutuutta viitejulkaisuun N1 nähden.
Markkinaoikeus tarkasteli patenttivaatimukseen 1 sisältyvää menetelmän suoritusmuotoa, jossa on kyse mäntyöljymateriaalin kaksivaiheisesta haihdutuksesta. MAO totesi, että viitejulkaisun N1 kuvassa 1 ja siihen liittyvässä selityksessä esitetty menetelmä sisältää patenttivaatimuksen 1 piirteet P0, P1, P2, P3, P4, P6, P6.1 ja P6.2. Viitejulkaisusta N1 tunnettu menetelmä sisältää siten kaikki patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän sellaisen suoritusmuodon piirteet, jossa lisähaihdutusvaihe toteutetaan kahdessa vaiheessa. MAO:n mukaan ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä ei ollut uusi viitejulkaisusta N1 tunnettuun menetelmään nähden.
Vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 1
MAO totesi, että vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä eroaa ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 1 mukaisesta menetelmästä siten, että ensin mainitusta on poistettu yksivaiheiseen lisähaihdutukseen liittyvä piirre P5. Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 mukainen menetelmä ei ollut MAO:n mukaan uusi viitejulkaisuun N1 nähden.
Vaihtoehtoiset patenttivaatimusasetelmat 2-7
Neste Oyj esitti, että vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 2 patenttivaatimus 1 käsittää sellaista, mikä ei ole käynyt ilmi patenttihakemuksen perusasiakirjasta. UPM esitti, että vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 2 patenttivaatimus 1 perustuu muun ohella perusasiakirjan patenttivaatimusten 1, 2, 5, 10 ja 11 yhdistelmään. MAO totesi, että patenttilain 13 §:n mukaan patentin myöntämisen edellytyksenä on, että patenttihakemusta ei ole muutettu siten, että patenttia haetaan johonkin, mikä ei ole käynyt selville hakemuksesta, kun hakemus on tehty (niin sanottua tukea muutoksille tarkoittava edellytys). Tuen on löydyttävä joko alkuperäisistä patenttivaatimuksista taikka muualta alkuperäisestä patenttihakemuksesta (perusasiakirjasta) sitä kokonaisuutena tarkastellen. Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan tuen on löydyttävä perusasiakirjasta piirteiden kokonaisuudelle. Perusasiakirjan selityksessä esitettyjä toisistaan irrallisia suoritusmuotoja ei ole mahdollista yhdistää, ellei esimerkiksi niiden välillä ole viittausta taikka alan ammattimiehen osoitettaisi muutoin niitä yhdistävän. Perusasiakirjaa ei siten voi vapaasti hyödyntää sen sisältämien eri piirteiden varantona. Ohjeena piirteiden tarkastelemiseen yhdessä voidaan pitää esimerkiksi keksinnön suoritusesimerkkiä tai sitä, että piirteet on selityksessä esitetty keksinnön edullisina piirteinä. Jos perusasiakirjassa esitetyt piirteet edustavat eri edullisuustasoja, ohjeena piirteiden yhdistämiseen voidaan pitää esimerkiksi samaa edullisuustasoa.
MAO katsoi, että vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 2 patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä käsitti sellaista, mikä ei ole ilmennyt patenttihakemuksesta sitä tehtäessä. Vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 2 ei siten jo tästä syystä ollut hyväksyttävissä. Samasta syystä myöskään vaihtoehtoiset patenttivaatimukset 3-7 eivät olleet hyväksyttävissä. Koska ensisijainen patenttivaatimusasetelma ja vaihtoehtoiset patenttivaatimusasetelmat 1–7 eivät olleet hyväksyttävissä, MAO hylkäsi valituksen ja pysytti PRH:n 24.11.2021 tekemän päätöksen voimassa.
(KK)