Tiivistelmä 9.7.2013/ AL
Dir-Air vaati, että markkinaoikeus kieltää Biobea sakon uhalla markkinoimasta Biobe thermoPlus – tuloilmaikkunaventtiilejä menettelyllä, jossa (1.) väitetään, että Biobe ThermoPlus 40 -tuloilmaikkunaventtiilin kautta saatava ilmamäärä olisi 20 pascalin paine-erolla kesäasennossa 4,9–5,6 litraa sekunnissa ja talviasennossa 3,8–4,4 litraa sekunnissa; (2.) väitetään, että Biobe ThermoPlus 60 -tuloilmaikkunaventtiilin kautta saatava ilmamäärä olisi 20 pascalin paine-erolla kesäasennossa 7,1–7,9 litraa sekunnissa ja talviasennossa 6,5–7,2 litraa sekunnissa; (3.) esitetään Biobe ThermoPlus -tuloilmaikkunaventtiilien ilmamäärien mittaustuloksia ja niiden hajonta-alueita kertomatta, miten mittaukset on tehty ja salaamalla osan itse hankituista mittaustuloksista; sekä (4) väitetään, että ilmamäärämittaukset sisältävät aina lukuisia epävarmuustekijöitä.
Markkinaoikeus kielsi Biobe Oy:tä jatkamasta tai uudistamasta tuloilmaikkunaventtiilien markkinoinnissa menettelyä, jossa – väitetään, että Biobe ThermoPlus 40 -tuloilmaikkunaventtiilin kautta saatava ilmamäärä olisi 20 pascalin paine-erolla kesäasennossa 4,9–5,6 litraa sekunnissa ja talviasennossa 3,8–4,4 litraa sekunnissa – väitetään, että Biobe ThermoPlus 60 -tuloilmaikkunaventtiilin kautta saatava ilmamäärä olisi 20 pascalin paine-erolla kesäasennossa 7,1–7,9 litraa sekunnissa ja talviasennossa 6,5–7,2 litraa sekunnissa – muutoin esitetään Biobe ThermoPlus -tuloilmaikkunaventtiilien ilmamäärien mittaustuloksia ja niiden hajonta-alueita kertomatta, miten mittaukset on tehty. Markkinaoikeus katsoi, että Bioben ilmamääriin perustuva markkinointi on ollut omiaan vaikuttamana tuloilmaikkunaventtiileiden kysyntään. Ilmamäärien mittaustuloksia koskevan markkinoinnin totuudenmukaisuuden osoittamiseksi Bioben olisi tullut esittää tekemiensä testien menetelmät ja toteuttamistapa. Muilta osin markkinaoikeus hylkäsi Dir-Airin vaatimukset.