-verkkolehtiValio (kantaja) vaati, että MaO kieltää Osuuskunta Satamaitoa (vastaaja) 150.000 euron sakon uhalla käyttämästä ilmaisuja PLUSSA, PLUSSA MAITO tai oleellisesti samankaltaisia PLUSSA-tunnuksen sisältäviä ilmaisuja erikoismaitotuotteiden markkinoinnissa.
Kantaja oli kehittänyt, valmistanut ja markkinoinut erikoismaito- ja piimätuotteitaan PLUS-tunnuksella vuodesta 2010 lähtien. Kantajalle oli rekisteröity 31.12.2000 kansallinen tavaramerkki Valio MAITO PLUS (kuvio) numero 250728 muun muassa maidolle ja maitotuotteille sekä 7.6.2011 yhteisön tavaramerkki Valio PLUS (kuvio) numero 9617275 kaikille luokkien 5 ja 29 tavaroille, mukaan lukien maitotuotteet. Näiden lisäksi kantaja oli hakenut 26.3.2013 tavaramerkkirekisteröintejä Suomessa sanamerkeille PLUS, PLUS MAITO ja VALIO PLUS luokassa 29 maidolle.
Kantajalle oli rekisteröity VALIOPLUS sanamerkki 15.7.2013 ja vastaajalle SATAMAITO PLUSSA sanamerkki 31.7.2013.
Kantajan mukaan se oli luonut mittavilla markkinointipanostuksilla merkittävän goodwill-arvon omaperäiselle PLUS-tunnukselleen. Kuluttajat tunnistivat ja tunsivat tunnuksen nimenomaan kantajan kehittämien ja markkinoimien erikoismaitojen tunnusmerkkinä. Väitteensä tueksi kantaja esitti markkinatutkimuksen tulokset. Sanalla PLUS ei ollut kantajan mukaan mitään erityistä tai yleisesti käytössä olevaa merkityssisältöä maitotuotteisiin tai niiden ominaisuuksiin liittyen. Vastaaja oli ryhtynyt markkinointitoimiin välittömästi sen jälkeen, kun kantaja oli ehtinyt tehdä PLUS-tunnuksesta tunnetun ja rakentanut sille merkittävän goodwill-arvon.
Vastaaja vaati, että MaO hylkää kantajan hakemuksen. Vastaajan tuotetta markkinoitiin nimellä SATAMAITO RASVATON PLUSSA MAITO ja se lanseerattiin markkinoille 19.3.2013. Vastaajan mukaan sana PLUS oli vailla erottamiskykyä, eikä kantaja ollut pystynyt osoittamaan, että ilmaisu olisi tullut vakiinnuttamisen kautta tunnetuksi nimenomaan kantajan maitotuotteiden erityisenä merkkinä. Vastaajan käyttämä nimi ei herättänyt mielleyhtymiä kantajaan tai sen tuotteisiin. Vastaaja totesi, että kantajan tunnusmerkillä PLUS ei ollut sellaista mainetta, jota olisi voinut norkkia. Vastaajan markkinoinnissa sekä tuotteen pakkauksessa oli selkeästi käytetty vastaajan kaupallisia tunnuksia.
MaO totesi, että sana PLUS eri esitys- tai taivutusmuodoissaan oli laajalti käytössä sekä laatuun tai lisäominaisuuteen viittaavana yleiskielen ilmaisuna että osana yritysten erilaisiin tuotteisiin ja palveluihin liittyvää markkinointia. Sanaa ei siten voitu pitää omaperäisenä tunnuksena tuotteelle.
Kantajan vetoama markkinatutkimus oli toteutettu toukokuussa 2013. Sen tuloksiin oli voinut positiivisella tavalla vaikuttaa kantajan maaliskuun 2013 ja toukokuun 2013 välillä aloittama suuri markkinointikampanja. Lisäksi seurantaraportissa oli tutkittu kantajan tunnuksen tunnettuutta, ei sanan PLUS tunnettuutta. Kantaja ei ollut esittänyt markkinaoikeudessa selvitystä Valio PLUS -tunnuksella varustetuttujen maitotuotteidensa markkinaosuuksista tai myyntimääristä. MaO totesi, että kokonaisuutena arvioiden vastaajan vetoamista markkinatutkimuksista oli pääteltävissä, että Valio PLUS- maitotuotteet olivat olleet jo maaliskuussa 2013 melko tunnettuja kohdeyleisön keskuudessa.
MaO katsoi, että asiassa ei voitu katsoa näytetyksi, että pelkkä sana PLUS olisi saanut kantajan tunnuksena sellaista mainetta ja tunnettuutta, jota olisi suojattava. Lisäksi vastaajan oman kaupallisen tunnuksen selkeästi sisältävän tuotteen nimen ei voitu katsoa synnyttäneen norkkimisen edellyttämää mielleyhtymää kantajaan.
Vastaajan menettelyssä ei näin ole ollut kysymys kantajan väittämästä goodwill-arvon hyväksikäyttämisestä.
MaO hylkäsi kantajan hakemuksen.
(MO)