Asiassa oli kyse PRH:n 12.8.2013 antamasta päätöksestä.
Termorak Oy (valittaja) oli 17.12.2010 hakenut patenttia keksintöön nimeltä ”Tulenkestävän keraamisen rakenteen kuivatuslämmitysmenetelmä”. PRH myönsi 29.2.2012 yhtiölle patentin numerolla 122496.
X teki PRH:lle väitteen patenttia vastaan. PRH kumosi 12.8.2013 antamallaan päätöksellä patentin nro 122496.
Valittaja totesi, että toisin kun PRH oli katsonut, keksintö oli keksinnöllinen ja erosi olennaisesti aikaisemmin tunnetusta tekniikan tasosta. X vaati valituksen hylkäämistä, sillä menetelmä oli ollut kaupallisesti saatavilla useita vuosia ennen patenttihakemuksen tekemistä.
PRH esitti lausunnossaan, että valittajan patenttihakemuksen itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 määritelty menetelmä ei eroa olennaisesti ennestään tunnetusta tekniikasta.
MaO katsoi, ettei tarkasteltavana olleen itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisen keksinnön ole katsottava eroavan patenttilain 2 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla olennaisesti siitä, mikä on ollut tunnettua valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä mainitussa väitekirjelmän liitteessä 2 esitetyn esimerkin 12 perusteella. Siten mainitun patenttivaatimuksen mukainen keksintö ei siten ole patentoitavissa. Koska itsenäinen patenttivaatimuksen 1 mukainen keksintö ei ollut patentoitavissa, ei ollut tarpeen lausua epäitsenäisten patenttivaatimusten patentoitavuudesta.
MaO hylkäsi valituksen.
(MH)