-verkkolehtiAsiassa oli MAO:ssa ensisijaisesti kysymys siitä, oliko haettua merkkiä Vapaan lehmän pidettävä sellaisenaan erottamiskykyisenä erilaisille maitotuotteille.
Toissijaisesti asiassa oli MAO:ssa kysymys siitä, oliko haettua merkkiä pidettävä erottamiskykyisenä mainituille tavaroille sen perusteella, että kyseinen merkki oli ollut niin kauan ja laajalti käytössä valittajan tarjoamien tavaroiden erityisenä tunnuksena, että sen on voitu katsoa käytön kautta tulleen tässä maassa erottamiskykyiseksi kyseisille tavaroille.
PRH oli päätöksellään hylännyt Juustoportti Oy:n hakemuksen merkin Vapaan lehmän rekisteröimiseksi luokan 29 tavaroille, koska haettu merkki oli sen mukaan ilman erottamiskykyä.
PRH oli valituksenalaisessa päätöksessään katsonut, että haettu merkki Vapaan lehmän ilmaisi tavaroiden laatua, koska se ilmaisi haettujen tavaroiden osalta, että kysymys oli vapaana elävästä lehmästä lypsetystä maidosta valmistetuista tuotteista tai tällaista maitoa sisältävistä tuotteista. PRH:n päätöksen mukaan sana ”vapaan” yhdistettynä johonkin tuotantoeläimeen antoi elintarvikkeiden yhteydessä mielikuvan yleisesti tunnetusta käsitteestä ”vapaan kanan”, joka kertoi tuotantoeläimen eläneen paremmissa elinolosuhteissa eli esimerkiksi osittain vapaana.
Tavaramerkin erottamiskykyä arvioitaessa oli MAO:n mukaan otettava huomioon yhtäältä ne tavarat, joita varten merkki halutaan rekisteröidä, ja toisaalta se, miten kohdeyleisö ymmärtää merkin. MAO katsoi, että nyt kysymyksessä olevien tavaroiden eli erilaisten maitotuotteiden voitiin katsoa olevan suunnattuja kaikille kuluttajille. Näin ollen haetun merkin merkityksen pohjalta oli arvioitava sitä, oliko kohdeyleisön näkökulmasta katsottava merkin ja kysymyksessä olevien tavaroiden välillä olevan riittävän suora ja konkreettinen yhteys.
MAO totesi ratkaisussaan, että on tunnettu tosiseikka, että Suomessa erilaisissa maitotuotteissa käytetty maito on yleensä lehmästä lypsettyä maitoa. Lisäksi elintarvikkeiden yhteydessä sana ”vapaan” yhdistettynä johonkin tuotantoeläimeen antaa kohdeyleisölle mielikuvan yleisesti tunnetusta käsitteestä ”vapaan kanan”, joka kertoo tuotantoeläimen eläneen paremmissa elinolosuhteissa eli esimerkiksi osittain vapaana. Vaikka kohdeyleisö ei tietäisikään tarkkoja kriteerejä ”vapaiden kanojen” elinolosuhteille, on sillä kuitenkin jonkinlainen käsitys kanojen vapaana elämisestä. Vastaavasti, vaikka ”vapaiden lehmien” elinolosuhteille ei ole mitään yleistä määritelmää, antoi käsite ”vapaan lehmän” kuitenkin ratkaisun mukaan mielikuvan siitä, että kysymys on lehmistä, jotka elävät paremmissa elinolosuhteissa ainakin osittain vapaana.
Näin ollen MAO päätyi ratkaisussaan siihen, että haettu merkki Vapaan lehmän kokonaisuudessaan ilmaisi suoraan, että kyse oli maitotuotteista, joissa käytetty maito oli peräisin vapaana elävästä lehmästä. Kohdeyleisö ymmärtää siten välittömästi, että haettu merkki viittaa maitotuotteisiin ja että merkki ilmaisee kysymyksessä olevien tavaroiden laatua.
MAO totesi lopuksi, että koska haettu merkki Vapaan lehmän voi ilmaista kyseessä olevien tavaroiden ominaisuutta, yleisen edun mukaisesti on taattava, että merkkiä voivat käyttää kaikki talouden toimijat ja ettei sitä varata vain yhdelle toimijalle.
Edellä esitetyn huomioon ottaen MAO katsoi, ettei haettu merkki Vapaan lehmän ole sellaisenaan erottamiskykyinen luokan 29 maitotuotteille.
MAO hylkäsi valituksen.
(EH)