-verkkolehtiTapauksessa oli kyse siitä, että M.I.C.M. Mircom International Content Management & Consulting Limited(Mircom) oli pyytänyt tekijänoikeuslain 60 a §:n nojalla, että markkinaoikeus määräisi Elisa Oyj:n antamaan sen omiin tarkoituksiin säilyttämät yhteystiedot sille kuuluvista, hakemuksen liitteestä ilmenevistä teleliittymistä liitteessä mainittuina aikoina. Markkinaoikeus määräsi Mircomin pyynnöstä asiakirjat salaisiksi, jonka lisäksi se määräsi Elisa Oyj:n sakon uhalla selvittämään ja säilyttämään päätöksen tietoja mahdollista myöhemmin tapahtuvaa luovuttamista varten. Elisa Oyj vaati turvaamistoimen kumoamista tai poistamista sekä siitä aiheutuneiden kulujen korvaamista.
Mircom peruutti 21.8.2017 hakemuksensa. Hakijan peruutettua hakemuksensa oli asian käsittely markkinaoikeuden mukaan pääasian osalta jätettävä sillensä. Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 9 §:n mukaan, jos kanne peruutetaan, turvaamistoimi on määrättävä peruutettavaksi. Näin ollen markkinaoikeus määräsi 21.6.2017 antamallaan päätöksellä numero 370/17 määräämänsä turvaamistoimen peruutettavaksi heti.
Asiassa oli siten markkinaoikeuden mukaan kysymys enää asiaan osallisen oikeudenkäynti- ja asianosaiskulujen korvaamista koskevasta vaatimuksesta.
Markkinaoikeus totesi, että teleoperaattori, kuten Elisa Oyj, voi luovuttaa tiedon välitystiedosta kolmannelle osapuolelle tuomioistuimen esimerkiksi tekijänoikeuslain 60 a §:n nojalla antaman määräyksen perusteella. Asiassa ei oltu esitetty selvitystä siitä, että asiaan osallinen olisi voinut luovuttaa hakijan pyytämät tiedot ilman viranomaisen myötävaikutusta. Näin ollen markkinaoikeus katsoi, että nyt kysymyksessä olevassa tekijänoikeuslain 60 a §:ään perustuvassa hakemusasiassa oli kysymys oikeudenkäymiskaaressa tarkoitetulla tavalla asiasta, jossa sovinto ei ole sallittu.
Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 2 §:n mukaan asiassa, jossa sovinto ei ole sallittu, asianosaiset vastaavat itse oikeudenkäyntikuluistaan, jollei ole erityistä syytä velvoittaa asianosaista korvaamaan osaksi tai kokonaan vastapuolensa oikeudenkäyntikulut.
Oikeudenkäymiskaaren mukaan, jos asian käsittely jätetään sillensä sen vuoksi, että asianosainen on peruuttanut kanteensa tai jäänyt saapumatta tuomioistuimeen, hänen on korvattava vastapuolensa kulut, jollei ole erityistä syytä määrätä korvausvelvollisuudesta toisin.
Lisäksi oikeudenkäymiskaaren mukaan turvaamistoimen täytäntöönpanosta aiheutuvista kuluista vastaa ensisijaisesti turvaamistoimen hakija. Hakijan, joka on tarpeettomasti hankkinut turvaamistoimen, on korvattava vastapuolelle turvaamistoimesta ja sen täytäntöönpanosta aiheutunut vahinko ja asiassa aiheutuneet kulut.
Markkinaoikeus katsoi, että vaadituissa oikeudenkäynti- ja asianosaiskuluissa on ollut kysymys lähinnä turvaamistoimivaatimusta koskevan oikeudenkäynnin kuluista. Asiassa ei ole esitetty selvitystä siitä, että Elisa Oyj:lle olisi aiheutunut oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 11 §:ssä tarkoitettua vahinkoa tai kuluja. Asiassa ei ole näin ollen tarpeen lausua siitä, onko turvaamistoimen hankkiminen ollut säännöksessä tarkoitetulla tavalla tarpeetonta.
Markkinaoikeus oli edellä todetusti määrännyt hakijan vaatiman turvaamistoimen, vaikka asiaan osallinen oli sen määräämistä vastustanut ja vaatinut vähintään tietynsuuruisen vakuuden asettamista. Markkinaoikeus oli päätöksellään asettanut uhkasakon määrältään vaadittua pienempänä eikä ollut vapauttanut hakijaa vakuuden asettamisesta. Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoi, ettei hakijaa tule määrätä korvaamaan asiaan osallisen turvaamistoimioikeudenkäyntiin liittyviä kuluja. Asiaa ei edellä todetut olosuhteet ja niiden muutokset huomioon ottaen antanut markkinaoikeuden mukaan aihetta arvioida toisin se, että hakija ei ollut pannut turvaamistointa täytäntöön.
Markkinaoikeus hylkäsi vaatimuksen oikeudenkäynti- ja asianosaiskulujensa korvaamisesta.
(EH)