MAO:778/17

Instanssin nimiMAO
Diaarinumero2015/246
Ratkaisun päivämäärä13.12.2017
Tuomion numero778
Laki, lainkohtaPatenttilain 2§ ja 25§
Riidanalaisen patentin numeroFI 123289
Osapuolet, kantaja(t), valittaja(t)Stora Enso AB
Osapuolet, vastaaja(t)UPM-Kymmene Corporation

Tapauksessa UPM-Kymmene Corporation oli saanut patentin menetelmälle nanofibrolloidun selluloosamassan valmistamiseksi ja massan käyttöön paperinvalmistuksessa tai nanofibrolloidussa selluloosakomponenteissa. Stora Enso AB valitti asiasta PRH:lle, joka pysytti patentin voimassa. Markkinaoikeuteen tekemässään vaatimuksessa Stora Enso AB vaati patentin hylkäämistä kokonaisuudessaan sillä perusteella, ettei patentin mukaista menetelmää ollut pidettävä keksinnöllisenä, sillä patenttivaatimusten ratkaisut eivät olennaisesti eroa niistä ratkaisuista, joihin alan ammattimies olisi voinut päätyä eräiden esitettyjen viitejulkaisujen perusteella.

Markkinaoikeudessa käsiteltävänä oli, oliko kysymyksessä olevien patenttivaatimusten mukaisten keksintöjen katsottava eroavan valituksessa esitetyn perusteella olennaisesti siitä, mikä oli tullut tunnetuksi ennen patenttihakemuksen tekemispäivää.

Kysymyksessä olevan patentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen keksintö koski nanofibrilloitua selluloosamateriaalia sisältävän massan valmistusmenetelmää, jossa muun ohella annostellaan järjestelmään ainakin yhdentyyppistä optista kirkastetta jauhatuksen lisäaineeksi ja raaka-ainetta jauhetaan annostellun optisen kirkasteen läsnä ollessa ainakin yhdessä esijauhatusvaiheessa tai fibrillointivaiheessa.

Markkinaoikeus katsoi, että sekä nanofibrilloidun selluloosamateriaalin, että optisten kirkasteiden sinänsä oli katsottava olleen alan ammattimiehelle tunnettuja patenttihakemuksen tekemispäivän ajankohtana. Keksinnöllisyyden osalta kyse olikin siitä, oliko alan ammattimiehelle ollut ilmeistä suorittaa nanofibrilloidun selluloosamateriaalin valmistus siten, että ainakin yhdessä esijauhatusvaiheessa tai fibrillointivaiheessa oli läsnä optista kirkastetta.

Markkinaoikeus katsoi, ettei esitetyistä viitejulkaisusta (D1 ja D2) ilmene, että optiset kirkasteet yleisesti voisi toimia selluloosamassan jauhatusta tehostavana aineena. Alan ammattimies ei olisi myöskään päätynyt yhdistämään esitettyjen viitejulkaisujen (D4 ja D3) menetelmiä jauhatuksen tehokkuuden parantamiseksi, mikä on patentin mukaisen menetelmän tavoitteena. Viitejulkaisusta (D4 ja D5) ei myöskään ilmene, että optisia kirkasteita voitaisiin käyttää mikrofibrilloidun selluloosan valmistuksessa energian tarpeen vähentämiseksi.

Markkinoikeus katsoi, ettei valittajan markkinaoikeudessa esittämän perusteella kysymyksessä olevan patentin mukaisia ratkaisuja ole pidettävä alan ammattimiehelle ilmeisenä sen perustella, mikä on tullut tunnetuksi esitetyistä viitejulkaisuista.

Valittaja esitti lisäksi, että kysymyksessä olevan patentin mukaisista keksinnöistä olisi katsottava puuttuvan keksinnöllisyys sen johdosta, että UPM-Kymmene Corporationin itsensä markkinaoikeudessa esittämän mukaan vain tietyntyyppiset optiset kirkasteet antavat tehokkaamman fibrilloinnin. Valittajan edelleen esittämän mukaan kysymyksessä olevan patentin itsenäisestä patenttivaatimuksesta 1 ei käy ilmi, minkä tyyppiset optiset kirkasteet toimivat keksinnön mukaisessa menetelmässä jauhatuksen lisäaineena.

Markkinaoikeuden mukaan itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 käytetyn termin ”ainakin yhdentyyppinen” oli katsottava puheena olevassa yhteydessä ymmärrettävän tarkoittavan, että keksinnön mukaisen menetelmän kannalta oli riittävää annostella yhtä optista kirkastetta.

Valittaja oli viitannut UPM-Kymmene Corporationin markkinaoikeudessa esittämään siitä, että tietyntyyppiset optiset kirkasteet olivat saaneet aikaan odottamattomia koetuloksia. Markkinaoikeus katsoi UPM-Kymmene Corporationin tarkoittaneen viitata sanotulla kysymyksessä olevan patentin selityksessä esitettyihin koetuloksiin ja näissä kokeissa käytettyihin optisiin kirkasteisiin. Patentin selityksessä esitettyjen koetulosten tarkoituksena oli kuitenkin ainoastaan osoittaa keksinnön eräitä mahdollisia suoritusmuotoja sekä havainnollistaa, että patenttivaatimukset voidaan katsoa riittävän perustelluiksi.

Markkinaoikeus totesi edellä mainittuun nähden, ettei kysymyksessä olevan patentin mukaisilta ratkaisuilta puuttunut keksinnöllisyyttä myöskään valittajan esittämän perusteella sen johdosta, että vain tietyt optiset kirkasteet toimisivat keksinnön mukaisessa menetelmässä.

Markkinaoikeus totesi, etteivät valituksessa esitetyt perusteet olleet riittäviä kysymyksessä olevan patentin kumoamiseksi ja se hylkäsi näin ollen valituksen.

(EH)

Alempi oikeusaste

Patentti- ja rekisterihallituksen päätös 19.2.2015

Ratkaisun lainvoimaisuusEi tiedossa.
Asiasanatkeksinnöllisyys, patentit, patentoitavuus

Share: