MAO:285/19

Instanssin nimiMAO
Diaarinumero2018/29
Ratkaisun päivämäärä18.6.2019
Tuomion numero285
Laki, lainkohtatekijänoikeuslaki 25 h ja 25 i §:t
Osapuolet, kantaja(t), valittaja(t)Kopiosto r.y.
Osapuolet, vastaaja(t)Telia Finland Oyj

Tapauksessa oli kyse siitä, oliko Telia Finland Oyj:n verkossa tapahtuvassa siirto- tai lähetystoiminnassa kyse tekijänoikeuslain 25 h ja 25 i §:ien tarkoittamasta yleisölle välittämisestä, josta johtuen oikeudenomistajilla olisi oikeus korvaukseen.

Telia Finland Oyj (Telia) oli lähettänyt verkossaan kotimaisien vapaasti vastaanotettavien televisiokanavien lähetyssignaalia kaapelitelevisio- ja iptv-tekniikalla lähtökohtaisesti samansisältöisenä ja samanaikaisesti kuin maanpäällisissä verkoissa siirrettävät televisiolähetykset.

Kopiosto piti Telian toimintaa maanpäällisen televisiolähetyksen edelleen lähettämisenä. Kopiosto r.y. (Kopiosto) vaati MAO:tta vahvistamaan Telian toiminnan tekijänoikeuslain tarkoittamaksi lähetyksen edelleen lähettämiseksi ja vaati kohtuullisena hyvityksenä 11 500 000 euroa. Lisäksi Kopiosto vaati 1.6.2015 lukien Teliaa suorittamaan korvausta televisiolähetyksiin sisältyvien teosten tai esitysten edelleen lähettämisestä 4 200 000 euroa. Telia vaati MAO:tta hylkäämään kanteen vedoten Kopioston asiavaltuuden puuttumiseen ja siihen, ettei Telian toiminnassa ollut kyse edelleen lähettämisestä.

Asiavaltuuden osalta MAO totesi, että sopimuslisenssijärjestönä Kopiostolla on asiavaltuus vaatia korvausta teosten tai esitysten edelleen lähettämisestä. Kohtuullisen hyvityksen osalta ja loukkaamisen toteamisen osalta asiavaltuutta tuli arvioida erikseen. Kopiostolla on sopimuslisenssijärjestönä ja tekijänoikeuslain 26 §:n perusteella yleinen asiavaltuus ja oikeus edustaa alojensa tekijöitä. Laista ei ilmene edustusoikeuden koskevan tilanteita, joissa sopimuslisenssijärjestö ajaa omissa nimissään kannetta tekijänoikeuden loukkaamisen vahvistamiseksi ja kohtuullisen hyvityksen saamiseksi. Lain ja EU-oikeuden tarkastelun perusteella MAO katsoi, ettei Kopiostolla ollut asiavaltuutta ajaa tekijänoikeuden loukkausta koskevaa kannetta, ellei alkuperäinen oikeudenhaltija ole siirtänyt yksinoikeuksiaan Kopiostolle. Riidan alla olevan materiaalin osalta riittävää selvitystä siirtymisestä ei esitetty, eikä asiavaltuus perustunut myöskään muihin poikkeuksiin prosessimandaatin kiellosta (KKO 1989:87; KKO 2004:18; KKO 2018:8). Kyseisiltä osin vaatimukset jätettiin tutkimatta.

MAO piti ohjelmien lähettämissä Telian verkossa yleisesti yleisölle välittämisenä, joka kuuluu tekijänoikeuden haltijan yksinoikeuden alaan. Oli tutkittava onko tapauksessa kyse tekijänoikeuslain 25 h ja 25 i §:issä tarkoitetusta tekijänoikeudellisesti merkityksellisen edelleen lähettämisen edellytykset täyttävästä yleisölle välittämisestä.

Satelliittidirektiivin (93/83/ETY) mukaan alkuperäisen televisiolähetyksen samanaikaista, muuttamatonta ja lyhentämätöntä edelleen lähetystä on edelleen lähetystä kaapeleitse. Koska kyse oli jäsenvaltion sisäisestä tilanteesta, ei tilanne kuulu direktiivin toiminta-alaan muuten kuin tulkinnallisten vaikutusten osalta.

MAO katsoi, että vain alkuperäisen, yleisön suoraan vastaanotettavaksi tarkoitetun, lähetyksen siirtämisessä voi olla kysymys edelleen lähettämisestä. Koska Telian verkossa siirrettävä televisiolähetyssignaali on peräisin televisioyhtiön suojatulla yhteydellä toimitettavasta signaalista ei Telian toiminta kohdistu alkuperäiseen televisiolähetykseen. Kysymyksessä ei siten ole säännösten tarkoittama alkuperäisen yleisölle vastaanotettavaksi tarkoitetun lähetyksen edelleen lähettäminen.

MAO hylkäsi Kopioston vahvistus- ja kannevaatimukset ja velvoitti Kopioston vastaamaan Telian oikeudenkäynti- ja asianosaiskuluista.

(SP)

Ratkaisun lainvoimaisuusEi lainvoimainen
Asiasanatasiavaltuus, edelleenlähettäminen, tekijänoikeus, tekijänoikeusjärjestöt, televisio
Huomautukset

Ratkaisu luettavissa täältä.