-verkkolehtiAsiassa oli kyse tavaramerkin loukkausta koskevasta riidasta, jossa arvioitavana oli, oliko kantajilla tavaramerkkioikeuden sammumista koskevissa kansallisessa ja EU-säännöksissä tarkoitettu perusteltu aihe vastustaa vastaajan menettelyä. Tapauksessa kantajat, Soda-Club (CO2) SA ja SodaStream International B.V., myivät Suomessa SODASTREAM -merkkisiä hiilihapotuslaitteita. Myös vastaaja MySoda Oy myi ja markkinoi samoja hiilihapotuslaitteita.
Kesällä 2016 MySoda Oy alkoi hiilihapotuslaitteiden lisäksi myydä erikseen täytettyjä hiilidioksidipulloja, jotka olivat yhteensopivia SODASTREAM -hiilihapotuslaitteiden kanssa. Osa hiilidioksidipulloista oli kantajien alun perin liikkeelle laskemia ja ne olivat palautuneet vastaajalle täytettäviksi. Täyttämisen yhteydessä vastaaja oli poistanut pulloista kantajan etiketin ja korvannut sen omallaan niin, että kantajien pulloon kaiverrettu tavaramerkki oli kuitenkin jäänyt näkyviin.
MySoda Oy oli uudelleen täyttämisen jälkeen myynyt ja markkinoinut pulloja kahdenlaisilla etiketeillä, väritykseltään vaaleanpunaisilla ja valkoisilla. Vaaleanpunaisissa etiketeissä oli hallitsevassa asemassa MySoda Oy:n logo. Valkoisissa etiketeissä sen sijaan oli hallitsevana sana ”hiilidioksidia” kirjoitettuna viidellä eri kielellä. Lisäksi valkoisessa etiketissä oli maininta, jonka mukaan pullon oli täyttänyt MySoda Oy ja että MySoda Oy:llä tai MySoda-tavaramerkillä ei ollut yhteyttä pullon alkuperäiseen toimittajaan tai tämän yritykseen, eikä pullossa mainittuihin tavaramerkkeihin.
Kantajat vaativat, että MAO vahvistaa MySoda Oy:n loukanneen kantajien kanteessa yksilöityjä tavaramerkkejä sekä EU-tavaramerkkejä käyttämällä niitä luvatta elinkeinotoiminnassaan markkinoimalla ja myymällä niillä merkittyjä hiilidioksidipulloja. Kantajat vaativat lisäksi, että MAO kieltää vastaajaa jatkamasta tai uudistamasta menettelyä 100.000 euron uhkasakon uhalla. Edelleen kantajat vaativat hyvitystä tavaramerkkien oikeudettomasta käytöstä ja korvausta loukkauksen aiheuttamasta vahingosta.
Tavaramerkkioikeuksien sammumisen pääsäännön mukaan tavaramerkin haltija ei saa kieltää tavaramerkin käyttämistä tavaroissa, jotka hän tai hänen suostumuksellaan joku toinen on saattanut markkinoille Euroopan talousalueella kyseistä tavaramerkkiä käyttäen. Sammumisesta huolimatta tavaramerkin haltija voi, mikäli tällä on perusteltu aihe, vastustaa tavaramerkillään varustettujen markkinoille saatettujen tavaroiden myöhempää tarjoamista tai markkinoille saattamista.
Perusteltua aihetta on täsmennetty Unionin tuomioistuimen Viking Gas -tapauksessa (C-46/10). Tapauksesta Unionin tuomioistuin totesi, että perusteltu aihe on olemassa esimerkiksi kun tavaramerkillä varustettuihin tavaroihin tehdään muutoksia tai niitä huononnetaan. Perusteltu aihe on lisäksi olemassa silloin kun kolmas, joka käyttää samaa tavaramerkkiä, vahingoittaa vakavasti tavaramerkin mainetta tai kun kolmannen toiminnalla luodaan virheellinen mielikuva, että se kuuluu jakelijan jakeluverkostoon tai että näiden kahden välillä on erityinen suhde.
Kantajien mukaan heillä oli edellä mainittu perusteltu aihe vastustaa MySoda Oy:n toimintaa, joka perustui ensinnäkin siihen, että vastaaja oli muuttanut kantajien liikkeelle laskemaa hiilidioksidipulloa ja sen sisältöä. MAO kuitenkin katsoi, ettei pelkkä pullon uudelleen täyttäminen muodostanut kyseistä muuttamista. Kantajien mukaan MySoda Oy:n toiminta oli lisäksi aiheuttanut vahinkoa kantajille, sillä ne joutuivat esimerkiksi vaihtamaan vastaajien etiketin sisältävien pullojen etiketit. MAO arvioi, että tällaisten pullojen määrä oli noin yksi prosentti palautetuista pulloista, joten vahinkoa ei ollut aiheutunut. Väitetyn mainehaitan osalta MAO totesi, että pullojen täyttäminen oli viranomaisvalvonnan alaista, eikä hiilihappopulloihin liittyviä vahinkoja ollut ilmennyt, joten mainehaittaa ei menettelystä ollut aiheutunut.
Vastaaja oli kantajien mukaan pyrkinyt myös hyötymään kantajien tunnettuudesta ja luomaan mielikuvan yhtiöiden kaupallisesta yhteistyöstä. MAO arvioi, että vaaleanpunaisilla etiketeillä varustetuissa pulloissa MySoda Oy:n logo oli hallitsevassa asemassa kantajien kaiverretun tavaramerkin ollessa verraten pieniä ja edellyttäen huolellista tarkastelua tullakseen huomatuiksi. Ottaen lisäksi huomioon hiilidioksidipullojen ostamisolosuhteet, etiketin oli tällöin MAO:n arvion mukaan katsottava olleen omiaan synnyttää kuluttajassa virheellisen mielikuvan, että hiilidioksidipullo oli peräisin MySoda Oy:ltä.
MAO katsoi, että kantajilla oli tavaramerkkioikeuden sammumissäännöksissä tarkoitettu perusteltu aihe vastustaa vastaajan menettelyä, mutta vain edeltä kuvatulta osin – eli kun menettely koski etiketin poistamista kantajan tavaramerkillä varustetuista hiilidioksidipulloista, pullon täyttämistä uudelleen ja varustamista omalla etiketillä ennen myyntiä ja markkinointia elinkeinotoiminnassa. Edellä kuvatun osalta vastaajan menettely loukkasi kantajien tavaramerkkejä sekä EU-tavaramerkkejä. MAO kielsi vastaajaa jatkamasta tai toistamasta tuota menettelyä 100.000 euron sakon uhalla. Muilta osin MAO hylkäsi kantajien kannevaatimukset.
(AL)