-verkkolehtiSuperScale Sp. z.o.o (”SuperScale) oli vaatinut, että MAO kieltää Traplight Oy:tä (”Traplight”) 500.000 euron sakon uhalla ensisijaisesti oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n nojalla ja toissijaisesti väliaikaisesti liikesalaisuuslain 9 §:n nojalla julkaisemasta tai jakelemasta kauppapaikoilla erään mobiilipelin tiettyjä versioita. Traplight oli vaatinut, että MAO hylkää hakemuksen.
SuperScale perusti kieltovaatimuksensa siihen, että se oli tuottanut ja luonut Traplightin Battle Legion -mobiilipeliin sisältyvän kaupallisen käsikirjoituksen, joka oli sen mukaan tekijänoikeuslain mukainen itsenäinen teos tai sai tekijänoikeuslain 49 §:n mukaista luettelosuojaa, sekä siihen, että kaupalliseen käsikirjoitukseen sisältyi sen liikesalaisuuksia tai kaupallinen käsikirjoitus oli liikesalaisuuslaissa suojattu tekninen ohje.
MAO katsoi, että kyseessä oleva kaupallinen käsikirjoitus muodostui palautteesta ja kehitysehdotuksista, joita SuperScale oli antanut Traplightin mobiilipelistä. SuperScale ei MAO:n mukaan ollut kuitenkaan selkeästi yksilöinyt väittämänsä käsikirjoituksen sisältöä tai sitä, mikä merkitys sen antamalla palautteella oli ollut mobiilipelin kehitykseen.
MAO:n mukaan SuperScale ei ollut esitettyjen perusteiden ja todistelun perusteella saattanut todennäköiseksi sitä, että sen väittämä kaupallinen käsikirjoitus olisi mobiilipelistä itsenäinen tekijänoikeuslaissa tarkoitettu teos tai että väitetty kaupallinen käsikirjoitus olisi tekijänoikeuslain 49 §:n mukaisena luettelona suojattu.
SuperScale oli MAO:n mukaan lähtenyt asiassa siitä, että Traplightin käyttöoikeudet olisivat lakanneet vasta SuperScalen purettua osapuolten välisen sopimuksen. SuperScalen mukaan Traplightin oikeus hyödyntää SuperScalen väittämää kaupallista käsikirjoitusta oli siis kyseisen sopimuksen voimassaollessa perustunut siihen. Sopimuksen kohdassa ”Intellectual Property” ei ole kuitenkaan mainittu mitään kaupallisesta käsikirjoituksesta tai oikeuksista siihen, vaan sanotun kohdan mukaan Traplightillä oli ollut oikeus hyödyntää SuperScalen kehitysehdotuksia sopimuksen päättymisen jälkeenkin.
MAO katsoi, että SuperScale ei ollut saattanut todennäköiseksi sitä, että Traplight olisi menetellyt niiden välisen sopimuksen irtisanoessaan siten lainvastaisesti, että mainittu sopimusehto immateriaalioikeuksista olisi menettänyt merkityksensä tai että SuperScale olisi voinut purkaa sopimuksen sellaisin oikeusvaikutuksin, että Traplightin oikeus hyödyntää mobiilipelissään SuperScalen antamaa palautetta tai kehitysehdotuksia olisi päättynyt.
MAO:n mukaan SuperScale ei ollut saattanut todennäköiseksi, että Traplight olisi sopimussuhteessa ja sopimuksen irtisanoessaan liikesalaisuuslain mukaisesti hyvän liiketavan vastaisella tavalla oikeudettomasti hankkinut SuperScalen liikesalaisuuksia tai Traplight olisi menetellyt muutoinkaan tässä asiassa merkityksellisellä tavalla liikesalaisuuslain vastaisesti.
MAO katsoi, että SuperScale ei ollut saattanut todennäköiseksi, että sillä olisi Traplightia kohtaan väittämänsä oikeus ja että oikeutta loukattaisiin. Näin ollen edellytyksiä oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n mukaisen turvaamistoimen tai liikesalaisuuslain 9 §:n mukaisen väliaikaisen kiellon määräämiselle ei ollut jo sen johdosta, ettei yleisluontoisen turvaamistoimen määräämisen edellytyksenä olevan vaade-edellytyksen katsottu täyttyvän. Asiassa ei siten ollut tarpeen lausua muista kyseisten oikeussuojakeinojen määräämisen edellytyksistä. MAO ratkaisi asian hylkäämällä SuperScalen hakemuksen.
(JT)