-verkkolehtiMarkkinaoikeuden (jäljempänä MAO) ratkaisussa oli kyse patentin mitättömäksi julistamisesta.
Abloy Oy ja ASSA ABLOY Opening Solutions Sweden AB olivat 4.12.2020 nostaneet MAO:ssa riitapatentin loukkaukseen perustetun kanteen Multihela Oy:tä vastaan, jonka jälkeen Multihela Oy oli nostanut käsillä olevan vastakanteen.
Asiassa Multihela Oy (jäljempänä kantaja) oli vaatinut, että MAO julistaa mitättömäksi patentin numero FI 120208. Tätä valittaja perusteli sillä, että keksintöä ei ole pidettävä uutena ja patenttiin perustuvaa keksintöä keksinnöllisenä. Toissijaisesti valittaja oli vaatinut, että MAO vahvistaa patentin voimassaolon ja sen oikeusvaikutusten päättyneen ja lakanneen 25.9.2022 lukien ja, että tämän patentin loukkausta ei ole tapahtunut sen jälkeen. Lisäksi valittaja vaati MAO:ta velvoittamaan vastapuolen vastaamaan sen oikeudenkäyntikulut. ASSA ABLOY Opening Solutions Sweden AB (jäljempänä vastaaja) oli vastauksessaan vaatinut, että MAO jättää kantajan toissijaisen vaatimuksen tutkimatta ja hylkää kanteen. Vastaaja vaati myös oikeudenkäyntikulujen korvausta. MAO oli lisäksi päättänyt käsitellä ASSA ABLOY Opening Solutions Sweden AB:n nostaman patentin loukkausta koskevan riita-asian samassa oikeudenkäynnissä kuin riitapatentin mitättömäksi julistamisen vaatimuksen.
Ratkaisussaan MAO käsitteli ensin kantajan toissijaista kannetta. MAO katsoi, että oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 2 § estää kantajaa esittämistä toissijaista vaatimusta. Säännöksen mukaan kannetta riita-asiassa ei saa oikeudenkäynnin aikana muuttaa. MAO näin ollen hyväksyi vastaajan vaatimuksen toissijaisen kanteen tutkimatta jättämisestä.
Patentin uutuuden arvioinnista MAO totesi Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien oikeuskäytännössä vakiintuneesti lähdetyn siitä, että tarkasteltavana olevaa keksintöä ei tule pitää uutena, jos sitä tarkoittavan patenttivaatimuksen kaikki piirteet ilmenevät yhtenä kokonaisuutena siitä, mikä on tullut tunnetuksi ennen patentin etuoikeuspäivää. Jos tunnetun tekniikan piiriin kuuluvasta ratkaisusta ei löydy kaikkia tarkasteltavana olevan keksinnön mukaisen patenttivaatimuksen piirteitä, kyseistä tunnettuun tekniikkaan kuuluvaa ratkaisua ei ole pidettävä uutuuden esteenä. Kantaja mukaan ABLOY/BODA 004014 -tuotenumerolla julkaistusta vastalevystä ilmenevät kaikki riitapantentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteet. Vastaaja oli puolestaan todennut Abloy Oy:n vastalevystä 004014 ilmenevän patentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteet P1–P3, mutta ei itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteitä P4, P5, P6 ja P7. MAO:n mukaan vastalevystä 004014 ei ilmennyt riitapatentin piirteitä P6 ja P7. Tällöin asiassa ei MAO:n mukaan ollut perusteita julistaa riitapatenttia mitättömäksi sen johdosta, että siihen perustuvaa keksintöä ei voitaisi pitää uutena.
Keksinnöllisyydestä MAO totesi, että asiassa on arvioitava, olisiko alan ammattimies pyrkiessään ratkaisemaan tekniikan tasoon liittyviä ongelmia ja puutteita patenttihakemuksen tekemispäivän mukaisen tekniikan tason perusteella päätynyt patentissa kuvattuun ratkaisuun. MAO katsoi, että kantaja ei ollut esittänyt asiassa alan ammattimiehen yleistietoon liittyen sellaista selvitystä, jonka perusteella voitaisiin katsoa alan ammattimiehelle olleen ilmeistä päätyä riitapatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaiseen keksintöön pohjatietona ollessa 004014 -vastalevy yhdistettynä alan ammattimiehen yleistietoon. MAO katsoi, että riitapatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen vastalevy on eronnut patenttilain 2 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla olennaisesti siitä, mikä on tullut alan ammattimiehelle tunnetuksi vastalevyn 004014, kantajan katselmusesineestä K2 ilmenevän vastalevyn, estejulkaisun J3, katselmusesineeseen K2 sisältyvän vastalevyn sekä kantajan katselmusesineen K1 yhdistelmän, estejulkaisun J3 sekä kantajan katselmusesineen K1 yhdistelmän ja alan ammattimiehen yleistiedon valossa. Tämän johdosta MAO totesi, että kantajan asiassa esittämän perusteella ei ollu perusteita riitapatentin julistamiselle mitättömäksi puuttuvan keksinnöllisyyden nojalla.
Asiassa ei siis ollut perusteltua julistaa riitapatenttia mitättömäksi uutuuden tai keksinnöllisyyden nojalla, joten MAO hylkäsi kantajan vaatimuksen. Lisäksi MAO veloitti kantajaa korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut.
(MP)