-verkkolehtiOsapuolet olivat järjestäneet yhdessä Vero Ý98 -tapahtuman. Yhteistyön päätyttyä ne olivat ryhtyneet järjestämään kumpikin omaa vastaavaa tapahtumaansa. Kantaja vaati, että vastaajaa kielletään SopMenL 1 ja 2 §:n nojalla sakon uhalla käyttämästä markkinoinnissaan
1. ilmaisuja ”paras”, ”maan suurin”, ”asiantuntevin” tai muuta vastaavaa väittämää
2. ilmaisua ” yhteistyömme Media Research Oy:n kanssa on päättynyt. Varmistaaksenne paikkanne näytteilleasettajana varatkaa näyttelytilanne Vero Ý99 tapahtumaan suoraan Veronmaksajain Keskusliitosta” tms. ilmaisua, jossa annetaan kuva, jonka mukaan kantaja ei enää järjestäisi veromessuja, ja
3. ilmaisua ”Veronmaksajain Keskusliiton viime tammikuussa järjestämä Vero Ý98” tms. ilmaisua siitä, että vastaaja olisi yksin ollut ko. tapahtuman järjestäjä.
MT totesi, että vastaajan käyttämä sana ”paras” oli ollut mainosten otsikkona ja siten ilmaisu oli yleinen ja yksilöimätön. Sitä oli pidettävä MT:n mukaan yleisenä kehumisena, eikä mainosten kohderyhmän voitu olettaa mieltäneen sitä varsinaiseksi tosiasiaväitteeksi.
Ilmaisun ”asiantuntevin verotuksen, sijoituksen ja talouden yleisötapahtuma” osalta MT totesi, että vastaaja oli ainoa Suomessa toimiva varsinainen veronmaksajajärjestö, joka tunnettiin verotukseen liittyvästä neuvontatoiminnasta. Sillä oli verotusasioihin liittyvää seminaariosaamista ja se oli vastannut pääosin osapuolten yhteisen tapahtuman sisällöstä ja suunnittelusta. Osapuolten erikseen järjestämät tapahtumat eivät kävijäkuntansa puolesta kilpailleet keskenään ja lisäksi ilmaisu ”asiantuntevin” oli mainoksessa yleinen ja yksilöimätön. Mainosten kohderyhmän ei MT:n mukaan voitu olettaa mieltävän ilmaisua siten, että siinä suoranaisesti verrattaisiin osapuolten omia tapahtumia keskenään, joten ilmaisua oli ko. yhteydessä pidettävä yleisenä kaupallisena kehumisena.
Ilmaisu ”maan suurin verotuksen, sijoituksen ja talouden yleisötapahtuma” oli MT:n mukaan viitannut lähinnä tapahtuman kävijämäärään. Kävijämäärien vertailu osapuolten omien tapahtumien osalta ei ollut mahdollista, koska kantajan omaa tapahtumaa ei oltu vielä kertaakaan järjestetty. Muut Suomessa järjestetyt verotukseen liittyvät tapahtuma olivat sen sijaan olleet selvästi kävijämäärältään pienempiä. Ilmaisun ei voitu katsoa ko. yhteydessä pelkästään Veronmaksajien Keskusliiton jäsenille menneessä julkaisussa esitettynä antaneen virheellistä kuvaa vastaajan tapahtumasta.
MT totesi, että maininnat yhteistyön päättymisestä ja siitä, että vastaaja oli ollut järjestämässä Vero Ý98 tapahtumaa (kantajan vaatimusten 2. ja 3. kohdat), pitivät paikkansa. Mainoksissa ei viitattu epäasiallisella tavalla kantajaan eikä väitetty, että vastaaja yksin olisi ollut tapahtuman järjestäjä. Vastaajan menettely em. ilmaisujen osalta ei ollut SopMenL:n vastaista, joten MT hylkäsi hakemuksen.
(MT)