-verkkolehtiAsiassa oli kyse siitä, että oliko kirjailijaa B auttaneella toimittaja A:lla tekijänoikeus teokseen. A oli hankkinut kirjaan aineistoa, suunnitteli kirjan kannen kansiteksteineen ja toimitti kirjan tekstin. Lisäksi A taittoi kirjan ja kuvaliitteen sekä teki kuvatekstit kirjaan hankkien myös kuva-aineiston. B julkaisi kirjan omakustanteena omalla nimellään erillisen kustantajan kautta. B myi kaikki oikeutensa kustantajalle, joka julkaisi kirjan A:n tekemällä kannella ja taitoilla.
Hakija T kysyi ensin, onko toimittajalla kirjaan tekijänoikeus. Toiseksi tämä kysyi, onko A:lla tekijänoikeus kirjan taittoon. Kolmanneksi, onko A:lla tekijänoikeutta kirjan sisältöön. Neljänneksi, onko A:lla tekijänä oikeus korvaukseen kirjan lainaamisesta tekijänä. Viidenneksi, onko A:lla oikeus sallia tai kieltää vuokraus ja lainaus tekijänä. Kuudenneksi, onko A:lla oikeus siirtää tai luovuttaa sopimukseen perustuva vuokra- tai lainausoikeuden käyttölupa. Seitsemänneksi, voiko A ilmoittaa itsensä asianomaiselle ministeriölle itsensä tekijäksi tekijänoikeuslain 7§:n mukaisesti.
Vastauksena ensimmäiseen ja toiseen kysymykseen TN totesi, että teos voidaan luoda useiden henkilöiden yhteistyönä, jolloin teos voi olla joko yhteisteos tai yhteenliitetty teos. Yhteenliitetty teos on kyseessä silloin, kun tekijöiden panokset ovat erotettavissa toisistaan kokonaisuudesta, ja tällöin kukin tekijöistä määrää muista riippumatta vain omasta osuudestaan. Esimerkkinä yhteenliitetystä teoksesta voidaan mainita kirja, jossa on eri henkilöiden laatimana tekstiä ja kuvitusta. Sama koskee yleisesti kirjan kansia ja taittoa, jotka ovat erotettavissa kirjan varsinaisesta sisällöstä. Yhteenliitetyn teoksen osan on itsenäistä tekijänoikeussuojaa saadakseen yllettävä teostasoon. Se, saavatko kirjan kansi ja taitto tekijänoikeussuojaa, riippuu siitä, ovatko ne ilmaisultaan riittävän itsenäisiä ja omaperäisiä.
Vastauksena kolmanteen kysymykseen TN totesi, että taustatietojen tai kuva-aineiston hankkiminen ei luo hakijalleen tekijänoikeutta muuhun kirjan sisältöön. Tausta- tai kuva-aineistoon voi kohdistua oma, erillinen tekijänoikeus tai lähioikeus mikäli aineisto ylittää teoskynnyksen tai täyttää lähioikeussuojan saamisen edellytykset. Nämä kuuluvat tekijöilleen tai mikäli oikeudet on siirretty, tekijän- tai lähioikeuksien haltijoille.
Vastauksena neljänteen kysymykseen TN totesi, että hakijan toimittaja A:n tekemäksi kuvailemat toimet kuuluvat usein kustannustoimittajan tai yleisemmin kirjan toimittajan toimenkuvaan. Pelkkä tekstin toimituksellinen korjaaminen tai muutosehdotusten tekeminen kirjailijalle kirjailijan vastatessa ilmaisun muodosta ei pääsääntöisesti luo toimittajalle tekijänoikeutta itse kirjan sisältöön. Kirjan ulkoasun suunnittelu ja toteutus eivät myöskään tee kenestäkään automaattisesti kirjallisen teoksen yhteistekijää. Mainitulla kannella, taitolla ja sisällön kuvateksteillä on teoksen pääsisältöön oma erillinen tehtävä. Mikäli kansi saa teossuojaa, Kopiosto ry maksaa käytäntönsä mukaan osuuden kirjan lainauskorvauksesta. Kirjan taittajaa tai kuvatekstien tekijää ei tekijänoikeusneuvoston arvion mukaan ole lähtökohtaisesti pidettävä tekijänoikeuslain lainauskorvaukseen oikeutettuna kirjan tekijänä.
Vastauksena viidenteen kysymykseen TN totesi, että mikäli A:lle on syntynyt kirjan kanteen, taittoon tai kuvateksteihin tekijänoikeus, on hänellä oikeus kieltää saattaminen yleisön saataviin vuokraamalla tai lainaamalla niiden osalta, ellei hän ole luovuttanut oikeuttaan tai antanut suostumustaan vastaavilta osin.
Vastauksena kuudenteen kysymykseen TN totesi, että mikäli A:lla on syntynyt kirjan kanteen, taittoon tai kuvateksteihin tekijänoikeus niiden tekijänä, hän voi siirtää oikeutensa toiselle siten kuin tekijänoikeuslain 27 §:ssä säädetään.
Vastauksena seitsemänteen kysymykseen TN totesi, että tekijänoikeuslain 7 §:n 2 momentilla on lähinnä käytännöllisiä tilanteita palveleva merkitys, ja tekijällä on oikeus teokseensa riippumatta siitä, onko hänet ilmoitettu tekijäksi vai ei.
(VV)