-verkkolehtiTekijänoikeusneuvoston lausunto TN 2021:4 koski sitaattien ottamista tietokantoihin. Tapauksessa musiikkitermitietokannan luoneet hakijat olivat ottaneet tietokantaansa otteita kirjallisten teosten teksteistä ja pyysivät tekijänoikeusneuvoston arviota sitaattien sallittavuudesta tekijänoikeuslain 22 §:n valossa
Hakijoiden tavoitteena oli julkaista musiikkitermien tietokanta, joka koostui musiikinteorian oppikirjoista ja tieteellisistä julkaisuista otetuista musiikkitermejä koskevista sitaateista. Hakijoiden näkemyksen mukaan heidän oma työpanos tietokannan luomisessa oli ollut valtava, koska termejä oli otettu pitkältä ajanjaksolta (1871-2014) ja vaikeasti saatavilla olevista lähdemateriaaleista, minkä lisäksi termejä oli myös luokiteltu, arvioitu ja arvotettu.
Varsinaisena kysymyksenä tapauksessa ei ollut kuitenkaan se, täyttääkö tietokanta tekijänoikeuslain 49 §:n mukaiset edellytykset sui generis -suojalle. Nimittäin riippumatta tietokannan suojan määräytymisestä, alkuperäisten tekijänoikeushaltijoiden suostumus tarvitaan heidän teostensa käyttöön tietokannassa. Tekijänoikeuslain 22 §:ssä säädetään kuitenkin sitaattia koskevasta rajoituksesta tekijänoikeuden haltijan yksinoikeuteen. Säännöksen mukaan julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa. Näissä tilanteissa ei siis tarvita tekijänoikeuden haltijan lupaa. Hakijoiden varsinaisena kysymyksenä tapauksessa olikin se, täyttyivätkö tekijänoikeuslain 22 §:ssä säädetyt edellytykset tietokantoihin otettujen sitaattien kohdalla, eli toisin sanoen tarvitaanko sitaatteihin oikeudenhaltijoiden lupa.
Sitaatin käyttöä koskevat edellytykset tulevat tarkasteltavaksi luonnollisesti vain, jos lainatut tekstit täyttävät itsessään teoskynnyksen, mihin tekijänoikeusneuvosto joutui ottamaan tapauksessa kantaa esiluonteisena kysymyksenä. Lähtökohtana on se, että teoksen yksittäinen osakin voi saada tekijänoikeussuojaa, jos sitä voidaan pitää, muusta teoksesta irrallaan tarkasteltuna, tekijänsä luovan työn itsenäisenä ja omaperäisenä tuloksena.
Hakijoiden tekijänoikeusneuvostolle toimittaman esimerkkiotteeseen otetut sitaatit vaihtelivat yksittäisestä lauseesta pitkähkön kappaleen pituisiin otteisiin. Teoksen yksittäisen osan pituus ei sinänsä ole määräävä kriteeri, mitä ilmentää esimerkiksi se, että Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on Infopaq-ratkaisussaan katsonut, että 11 sanasta koostuva ilmaisu voi saada tekijänoikeussuojaa, jos ilmaisu on omaperäinen, tekijänsä henkisen luomistyön tulos. Tekijänoikeusneuvosto kuitenkin katsoi, että tässä tapaukseessa nimenomaan lyhimmiltä esimerkkiotteen sitaateilta puuttui teoskynnykseltä vaadittava omaperäisyys. Tämän lisäksi teoskynnys puuttui sellaisilta esimerkkiotteen sitaateilta, jotka ilman omaperäisyyttä totesivat jonkin alalla käytetyn termin vakiintuneen merkityksen. Tekijänoikeusneuvoston mukaan pääosa sitaateista kuitenkin ylitti teoskynnyksen, koska ne ilmensivät riittävissä määrin tekijänsä luovia valintoja. Vaikka teoskynnyksen arvionnissa käytettävät käsitteet luovuus ja omaperäisyys onkin helpommin yhdistettävissä kaunokirjalliseen tekstiin, tekijänoikeusneuvosto korosti, että myös tieteellisessä tekstissä voi ilmetä tekijän luovuutta ja omaperäisyyttä. Tämä ilmenee tekijänoikeusneuvoston mukaan erityisesti siinä, että tekijä sanallistaa ja kiteyttää muutamaan sanaan esimerkiksi tunnetun käsitteen yleisesti tunnistettavaan ja helposti omaksuttavaan muotoon
Arvioidessaan teoskynnyksen ylittävien sitaattien sallittavuutta, tekijänoikeusneuvosto lähti liikkeelle siitä vakiintuneesta kannasta, että siteeraamisen on täytettävä ns. vetoamisfunktio, jotta se olisi hyvän tavan mukaista ja siten sallittavaa. Vetoamisfunktion mukaan sitaatit eivät saa muodostaa uuden työn koko sisältöä tai olennaista sisältöä. Lisäksi tekijänoikeusneuvosto antoi painoarvoa EUT:n ratkaisulle Pelham C-476/17, jossa todettiin, että sallitun siteeraamisen keskeisiin ominaispiirteisiin kuuluu teoksen käyttäjän pyrkimys vuorovaikutukseen siteerattavan teoksen kanssa.
Tässä tapauksessa hakijoiden toimittama esimerkkiote koostui pelkistä lainauksista, joten tekijänoikeusneuvosto katsoi, että Pelham-ratkaisussa korostettu vuorovaikutus puuttui lainattavan teoksen ja lainaajan työn, teoksen tai tietokannan väliltä. Näin ollen tekijänoikeusneuvosto päätyi siihen, että esimerkkiluettelon siteerauksille, jotka täyttävät teoskynnyksen, tarvitaan oikeudenhaltijoiden lupa. Tekijänoikeuden suoja-aika on 70 vuotta tekijän kuolemasta, joten osa sinänsä teoskynnyksen täyttäneistä sitaateista eivät kuitenkaan enää nauttineet tekijänoikeussuojaa. Tältä osin tekijänoikeuslaista ei ollut johdettavissa esteitä siteeraamiselle. Tekijänoikeusneuvosto lisäksi selvensi, että tieteellisiä ja tutkimuksellisia tarkoituksia varten toteuttavan tietokannan kohdalla laajaakin sitaattioikeuden käyttöä voidaan sinänsä pitää hyväksyttävänä. Yksittäisten pitkien sitaattien käyttö saattaa vetoamisfunktion toteuttamiseksi olla tarpeen erityisesti silloin, kun sitaatin kautta halutaan kuvata tietyn aikakauden terminologiaa, toimintatapoja tai muuta vastaavaa.
(HL)