-verkkolehtiAsiassa hakija oli pyytänyt tekijänoikeusneuvostolta (TN) lausuntoa koskien kuvataidesarjaksi kutsumiensa kuvien ja kirjainlogon tekijänoikeutta. Hänellä oli yhteensä yhdeksän kysymystä:
1. Ylittyykö näiden kohdalla tekijänoikeuslain niin sanottu teoskynnys?
2. Saako hänen palvelukonseptinsa tekijänoikeussuojaa?
3. Saako hänen kuvataidesarjansa suojaa teoksena?
4. Kuuluvatko taloudelliset ja moraaliset tekijänoikeudet, sisältäen isyys- ja respektioikeuden, hänelle?
5. Saako hän hakea yksilöllistä, henkilökohtaista korvausta?
6. Pitääkö olla lupa käyttää hänen julkaistua kuvataidettaan ja teostaan mainonnassa?
7. Onko Kuvasto myöntänyt K:lle luvan käyttötilanteisiin?
8. Miten tekijänoikeuslain 26 i §:n mukainen tiedonanto- ja selvitysvelvollisuuden noudattamisen valvonta toteutuu suhteessa hänen teokseensa?
9. Saavatko opiskelijoiden fiprocapita-käyttäjätunnus ja salasana tai optinen lukulaite tekijänoikeussuojaa?
K on antanut asiassa vastineen, jossa on katsottu, etteivät logossa oleva kirjain, tuotteiden kuvituskuvat ja/tai logo kokonaisuutena ylitä teoskynnystä. K:n näkemyksen mukaan kuvituskuvien tai tyylitellyn kirjaimen käyttäminen logossa taikka osana K:n liiketoimintaa ei loukkaa hakijan tekijänoikeutta tai muitakaan oikeuksia. K ei ole hankkinut logoa tai sen elementtejä oppilaitoksilta tai opiskelijoilta opinnäytetöinä, vaan logo on syntynyt useita vuosia hakijan esittämää myöhemmin.
TN on nostanut esille yleisenä periaatteena sen, että teos voi saada tekijänoikeussuojaa, jos se on tekijänsä henkisen luomistyön tulos siten, että se kuvastaa tekijän persoonaa ja siitä käyvät ilmi tekijän vapaat ja luovat valinnat teosta tehtäessä (C-145/10, Painer). Usein kuvasta tai kuvan ja/tai sanasta tai kirjainyhdistelmästä koostuvan liiketunnuksen tai yksinkertaisen kuvion ei ole katsottu ylittävän teoskynnystä. Arvio on kuitenkin aina tehtävä tapauskohtaisesti. TN:n on arvioinut sille toimitettuja mustavalkoisia kuvia, joista hakija on käyttänyt nimitystä kuvataidesarja. Sarjan ensimmäinen kohde on tyylitelty K-kirjain, toinen kahta ylhäältä päin piirrettyä neliterälehtistä kukkaa margariinirasian kannessa esittävä kuva ja kolmas kolmea viljatähkää esittävä piirroskuva, jossa kolme viljatähkää sijaitsevat oluttölkin ulkokuoressa.
Tässä tapauksessa TN on katsonut, että K-kirjaimen muoto ja kukkien terälehtien sekä tähkien osien peruskuviot ovat sekä luonteeltaan että konkreettiselta visuaaliselta toteuttamistavaltaan niin värin kuin muotojen toteutuksen osalta hyvin yksinkertaisia ja pelkistettyjä. Kirjain on yksivärinen päistään pyöristetyin kulmin. Kukat ovat yksivärisiä ja terälehdiltään sekä keskiöltään symmetrisiä, vaalealla tasavärillä ilman ääriviivoja toteutettuja. Kirjain ja kukat eivät konkreettiselta toteutukseltaan ilmennä tekijän vapaita luovia ratkaisuja, eivätkä siinä määrin kuvasta tekijänsä yksilöllisyyttä ja henkisen luomistyön tulosta, että ne riittävän itsenäisinä ja omaperäisinä ylittäisivät teoskynnyksen. Viljatähkien osalta TN on katsonut, että vaikka piirros sisältää enemmän yksityiskohtia kuin edellä mainitut kohteet, ei se yksityiskohtien esitystavan tai valitun piirrostyylin vuoksi siinä määrin ilmennä tekijän vapaita luovia ratkaisuja eikä siinä määrin kuvasta tekijänsä yksilöllisyyttä ja henkisen luomistyön tulosta, että se riittävän itsenäisenä ja omaperäisenä ylittäisi teoskynnyksen. Edellä mainitut eivät TN:n arvion mukaan muodosta sellaista yhtenevää kokonaisuutta, joka ylittää teoskynnyksen ja voi saada tekijänoikeudellista suojaa.
Siten hakijalle ei myöskään synny oikeudellista perustetta hakea yksilöllistä, henkilökohtaista korvausta tekijänoikeudelliseen vaatimukseen perustuen. Kuudennen kysymyksen osalta TN toteaa, että edellä todetun vuoksi hakijan lupa ei ole tekijänoikeudellisena edellytyksenä käyttää edellä mainittuja kirjainta ja kuvia mainonnassa tavoin, joka edellyttää tekijän tai tekijänoikeuden haltijan suostumusta. Seitsemännen kysymyksen osalta TN toteaa, että hakija voi suoraan tiedustella mainitsemaltaan yhteisöltä, onko tämä mahdollisesti myöntänyt käyttölupia mihinkään hänen teoksiinsa. Jälleenmyyntikorvauksen osalta TN toteaa, että koska kohteen teossuoja on yksi lähtöedellytyksistä, hakijalla ei jo tällä perusteella ole oikeutta jälleenmyyntikorvaukseen lausuntopyynnössä kysymyksessä olevilta osin.
Toisen kysymyksen osalta TN toteaa, että tekijänoikeussuoja ei estä toista henkilöä hyödyntämästä esimerkiksi toisen ideaa tai toimintamenetelmää. Hakijan mainitsema palvelukonsepti konkreettisista, mahdollisesti teossuojaa saavista asiakirjoista, joista palvelukonsepti ilmenee, ei sellaisenaan saa tekijänoikeudellista suojaa. Koska konkreettisia asiakirjoja, joista palvelukonsepti ilmenee, ei ole esitetty, TN ei anna enemmälti lausuntoa mahdollisten dokumenttien osalta. Tietojärjestelmien käyttäjätunnusten ja salasanojen osalta TN toteaa, että ne muodostuvat useissa tapauksissa muutamasta kirjaimesta, numerosta ja erikoismerkistä koostuvia, eivätkä ne siten pääsääntöisesti kuvasta tekijänsä luovia valintoja siinä määrin, että ne saisivat teossuojaa. Harkinta on kuitenkin tehtävä tarvittaessa yksittäistapauksin. Yleisesti ottaen laitteet tai jokin niiden omaama toiminnallisuus sellaisenaan eivät pääsääntöisesti myöskään saa teossuojaa.
Hakija ja K ovat olleet eri mieltä siitä, kuka on lausuntopyynnössä mainittujen kirjaimen ja kuvien alkuperäinen tekijä. Koska tämän seikan selvittäminen on ensisijaisesti näytön vastaanottamista ja sen arviointia edellyttävä kysymys, TN ei vakiintuneen käytäntönsä mukaisesti ole antanut lausuntoa kyseisestä asiasta toimivaltaansa kuulumattomana.
(RK)