Julkisasiamies: C-393/09

Instanssin nimiEUT:n julkisasiamies
Ratkaisun päivämäärä14.10.2010
Tuomion numeroC-393/09
Laki, lainkohtaDirektiivi 91/250/ETY (1 ja 2 artikla), Direktiivi 2001/29/EY (3 artiklan 1 kohta)
Osapuolet, kantaja(t), valittaja(t)BSA (Bezpečnostní softwarová asociace – Svaz softwarové ochrany)
Osapuolet, vastaaja(t)Ministerstvo kultury

Ennakkoratkaisupyynnön esittäjä Nejvyšší správní soud (Tšekin tasavalta)

Tiivistelmä/TV

Ennakkoratkaisupyynnössä unionin tuomioistuimen on täsmennettävä direktiivillä 91/250/ETY tietokoneohjelmille tekijänoikeuden kautta annetun oikeudellisen suojan sisältöä.

BSA (Bezpečnostní softwarová asociace – Svaz softwarové ochrany) on tietokoneohjelmien suojaamista ajava yhdistys. Se haki kansallisen tekijänoikeuslain mukaista lupaa tietokoneohjelmien yhteishallinnointia varten Tšekin tasavallankulttuuriministeriöltä (Ministerstvo kultury). Ministeriö hylkäsi hakemuksen, josta BSA valitti ja asiaa käsiteltiin kansallisten viranomaisten toimesta (tuomioistuimet jakulttuuriministeriö), kunnes asia päätyi ennakkoratkaisupyynnön esittäneen tuomioistuimen käsittelyyn.

Ennakkoratkaisukysymykset

Kansallisen tuomioistuimen tekemät kysymykset koskivat erityisesti tietokoneohjelman graafista käyttöliittymää. Graafisella käyttöliittymällä luodaan vuorovaikutussuhde ohjelman ja käyttäjän välille. Se mahdollistaa ohjelman intuitiivisemman ja miellyttävämmän käytön, esimerkiksi ruudulla näkyvien ikonien ja symbolien avulla.

Ennakkoratkaisukysymykset voidaan tiivistää seuraavasti:

Onko tietokoneohjelman käyttöliittymä direktiivin 91/250 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu kyseisen ohjelman ilmaisumuoto ja kuuluuko sille siten tietokoneohjelmiin sovellettava tekijänoikeussuoja?

Onko tällaisen käyttöliittymän lähettäminen televisiossa direktiivin 2001/29/EY 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua teoksen välittämistä yleisölle?

Julkisasiamies Botin ratkaisuehdotus

Julkisasiamies huomautti aluksi, että tietokoneohjelmadirektiivissä 91/250 ei anneta minkäänlaista tietokoneohjelman määritelmää ja siinä vain mainitaan, että käsite kattaa myös valmistelevaan suunnitteluun liittyvän aineiston. Tämä on unionin lainsäätäjän nimenomainen tahto, koska käsite saattaisi nopeasti vanhentua teknologian kehityksessä. Komissio antoi kuitenkin direktiiviehdotuksessaan hyödyllisiä ohjeita käsitteen tulkintaan. Tietokoneohjelmalla tulisi kuvata sellaisten ohjeiden kokonaisuutta, joilla on tarkoitus suorittaa toimintoja tietokoneeksi kutsutun tietojenkäsittelyjärjestelmän avulla. Ilmaisun tulisi kattaa ohjelman kaikki muodot, jotka ihminen voi havaita tai joita kone voi hyödyntää ja joista ohjelma, jonka avulla kone voi suorittaa sen toiminnon, on luotu tai voidaan luoda. Julkisasiamiehen mukaan tämä tarkoittaa kirjallisessa muodossa olevia osia, joihin tietokoneohjelma perustuu, eli lähde- ja konekielistä koodia. Koodi ilmentää ohjelmoijan ideaa, ja sille annetaan direktiivillä 91/250 tekijänoikeussuoja.

Tietokoneohjelman tekijänoikeuden erityispiirre onkin julkisasiamiehen mukaan siinä, että muut tekijänoikeudella suojatut teokset ovat ihmisaistein välittömästi havaittavissa, mutta tietokoneohjelmalla on hyötykäyttötarkoitus, jota suojataan. Tekijänoikeussuojaa saavat ”kaikki tietokoneohjelman eri ilmaisumuodot”. Julkisasiamiehen tulkinnan mukaan tämä tarkoittaa ilmaisumuotoja, joiden käyttäminen mahdollistaa sen, että tietokoneohjelma suorittaa tehtävän, jota varten se on laadittu. Pelkällä graafisella käyttöliittymällä ei kuitenkaan saavuteta tätä tulosta, koska graafisen käyttöliittymän jäljentämisestä ei seuraa tietokoneohjelman itsensä jäljentäminen. Lisäksi on mahdollista, että tietokoneohjelmilla, joiden lähde- ja konekieliset koodit poikkeavat toisistaan, on sama käyttöliittymä. Niinpä graafisella käyttöliittymällä ei paljasteta tietokoneohjelmaa. Sillä vain tehdään ohjelman käytöstä helpompaa ja miellyttävämpää.

Näin ollen graafinen käyttöliittymä ei ole tietokoneohjelmadirektiivin (91/250) 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu tietokoneohjelman ilmaisumuoto eikä se voi siten saada kyseisellä direktiivillä annettua suojaa. Julkisasiamiehen mukaan graafinen käyttöliittymä voi kuitenkin saada tekijänoikeussuojaa tietoyhteiskuntadirektiivin 2001/29 2 artiklan a alakohdassa tarkoitettuna teoksena sillä perusteella, että se on tekijänsä henkinen luomus. Kansallisen tuomioistuimen onkin tapauskohtaisessa arvioinnissa tutkittava, onko graafinen käyttöliittymä tekijänsä valintojen, hänen kehittämiensä yhdistelmien ja käyttöliittymän esittämistavan ansiosta tekijänsä luovan henkisen työn ilmaisu. Arvioinnin ulkopuolelle on jätettävä osat, joiden ilmaisutavan määrittää niiden tekninen tehtävä.

Graafinen käyttöliittymä voidaan näyttää televisioruudulla esimerkiksi vaalilähetyksen aikana kuvaruudulla näytettävästä taulukosta, jossa esitetään vaalien tulokset. Tämä ei kuitenkaan ole julkisasiamiehen mukaan tietoyhteiskuntadirektiivin 2001/29 2 artiklan a alakohdassa ja 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua teoksen välittämistä, koska siitä puuttuu vuorovaikutus tietokoneohjelman ja katsojan välillä. Graafisen käyttöliittymän tehtävänä onkin mahdollistaa vuorovaikutus tietokoneohjelman ja käyttäjän välillä, esimerkiksi erilaisten painikkeiden ja ikkunoiden avulla, ja näin tehdä ohjelman käyttö helpommaksi käyttäjälle. Tämä omaperäisyys ei kuitenkaan välity katsojalle televisioruudulta.

Viitattu oikeuskäytäntö: C-5/08 Infopaq International

Asiasanattekijänoikeus, tietokoneohjelmat, välittäminen
Huomautukset

Ratkaisu luettavissa Curia-tietokannasta.

Share: