Julkisasiamies: C-92/92 ja C-362/92

Instanssin nimiEUT:n julkisasiamies
DiaarinumeroC-92/92 ja C-362/92
Ratkaisun päivämäärä20.10.1993
Tuomion numeroC-92/92 ja C-362/92
Laki, lainkohtaETY:n perustamissopimuksen 7 artikla
Osapuolet, kantaja(t), valittaja(t)Phil Collins ym.

Ennakkoratkaisupyynnön esittäjät München I ja Bundesgerichtshof (Saksa)

Tiivistelmä/TV

Yhdistetyissä asioissa oli kysymys kahdesta ennakkoratkaisupyynnöstä, jotka molemmat koskivat Iso-Britannian kansalaisten esityksistä ilman lupaa julkaistuja tallenteita, jotka olivat myynnissä Saksassa. Saksan kansallinen tekijänoikeuslaki asetti Iso-Britannian kansalaiset oikeudenhaltijoina eri asemaan, kuin jos kysymys olisi Saksan kansalaisista oikeuden haltijoina.

Asiassa C-92/92 Iso-Britannian kansalaisen Phil Collinsin Yhdysvalloissa pitämä konsertti oli luvatta äänitetty ja tätä äänitettä myytiin Saksassa. Phil Collins ja muut oikeudenhaltijat halusivat estää äänitteen myynnin vedoten ETY:n perustamissopimuksessa olevaan kansallisuuteen perustuvan syrjinnän kieltoon.

Asiassa C-326/92 kysymys oli Iso-Britannian kansalaisen Cliff Richardin Iso-Britanniassa pitämän konsertin nauhoituksista, joita pidettiin luvatta kaupan Saksassa. Oikeudenhaltijat halusivat estää äänitteiden luvattoman myynnin.

Yhdistyneissä asioissa oli kysymys siitä, kuuluuko tekijänoikeus perustamissopimuksen alaan vai voivatko jäsenvaltiot antaa paremman suojan omien kansalaistensa teoksille.

Ennakkoratkaisukysymykset

Tuomioistuinten ennakkoratkaisukysymykset voidaan yhdistää seuraavasti:

 

1. Sovelletaanko tekijänoikeuteen ETY:n perustamissopimuksen 7 artiklan kansalaisuuden perusteella tapahtuvan syrjinnän kieltoa?

2. Jos kieltoa sovelletaan, onko jäsenvaltion myönnettävä muiden jäsenvaltioiden kansalaisille sama suoja kuin omille kansalaisilleen esityksen tapahtumapaikasta riippumatta?

 

Julkisasiamies Jacobsin ratkaisuehdotus

Julkisasiamies muistutti, että lainsäätäjä on ollut hyvin selkeä syrjimättömyyden periaatetta säätäessään ja yhteisön tuomioistuin on tulkinnut sitä tiukasti. Aiemmassa oikeuskäytännössään tuomioistuin oli jopa tehnyt ratkaisuja, jotka menivät perustamissopimuksen suoria vaatimuksia pidemmälle syrjimättömyyden periaatteen varmistamiseksi (mm. korvaukset rikoksen uhrille).

Julkisasiamiehen näkemyksen mukaan myöskään tekijänoikeuden taloudellista merkitystä ei voida kiistää. Näin ollen tekijänoikeuskysymykset kuuluvat perustamissopimuksen soveltamisalaan ja syrjimättömyyden periaatetta oli sovellettava myös tekijänoikeuskysymyksissä. Tästä seuraa, että tekijänoikeudenhaltija voi vedota kansallisessa tuomioistuimessa suoraan syrjintäkiellon periaatteeseen vaatiakseen oikeutta sellaiseen suojaan, joka on varattu oikeudenhaltijoille, joilla on ko. jäsenvaltion kansalaisuus.

Viitattu oikeuskäytäntö: 78/70 Deutsche Grammophon; 7/82 Gesellschaft zur Verwertung von Leistungsschutzrechten mbH

Asiasanatmusiikki, syrjintä, äänitteet

Share: