-verkkolehtiSkannattu. Tietokantaan 9.5.2005/phh
ASIA
Tekijänoikeudesta kirjallisiin ja taiteellisiin teoksiin annettuun lakiin (tekijänoikeuslaki) perustuva hyvitys
VAATIMUKSET RAASTUVANOIKEUDESSA
P on raastuvanoikeudessa esittänyt oheen jäljennöksenä liitetyn haastehakemuksen (liite 1) mukaisen kanteen.
Oy Riborio Ab on vastustanut kannetta ja vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.
RAASTUVANOIKEUDEN RATKAISU
Raastuvanoikeus on ratkaissut asian oheen jäljennöksenä liitetyllä päätöksellään (liite 2).
VAATIMUKSET HOVIOIKEUDESSA
P on toistanut raastuvanoikeudessa esittämänsä kanteen haastehakemuksen 1 kohdan osalta ja vaatinut, että Oy Riborio Ab velvoitetaan korvaamaan hänellä hovioikeudessa olleet oikeudenkäyntikulut.
Oy Riborio Ab on vastannut valitukseen ja vaatinut korvausta sillä hovioikeudessa olleista oikeudenkäyntikuluista.
HOVIOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT
Asiassa on selvitetty, että Oy Finnlevy Ab, nykyiseltä nimeltään Oy Riborio Ab, on raastuvanoikeuden päätöksessä kerrotulla tavalla studioesityksestä ilman P:n lupaa
tallentanut P:n ohjaaman oopperan Viimeiset kiusaukset ääniversion sekä myynyt siitä valmistamiaan äänilevyjä.
Hovioikeus katsoo, että oopperan ohjaajalla saattaa olla tekijänoikeus näyttämöteokseen tekijänoikeuslain 1 §:n perusteella, mikäli hän on itsenäisellä ja omaperäisellä panoksella vaikuttanut syntyneeseen kokonaisuuteen.
Ohjaaja saattaa vaikuttaa esityksen kokonaisuuteen tavalla, jolla on merkitystä myös silloin kun vain esityksen ääni toistetaan. Ohjaajalla saattaa siten olla tekijänoikeus myös äänilevyyn tallennettuun sävelteokseen. Ohjaajan panos ääniversiossa on kuitenkin huomattavasti vähäisempi kuin hänen panoksensa näyttämöllä esitetyssä versiossa, sillä ohjaajan panoksen painopisteen on katsottava olevan visuaalisissa elementeissä. Esityksen kuultavaan osuuteen nähden ohjaajan
liikkumavara on rajoitetumpi. Musikaalisen osuuden tulkinnasta vastaakin ensisijaisesti kapellimestari.
Kysymyksessä olevassa tapauksessa P:n itsenäinen omaperäinen panos oopperan ääniversiossa ei kuitenkaan ole niin suuri, että hänellä olisi ääniversioon tekijänoikeuslain 1 §:n mukainen tekijänoikeus.
Myöskään P ei ole tekijänoikeuslain 4 §:n 1 momentin tarkoittamalla tavalla muunnellut teoksen ääniversiota siten että hänellä olisi tekijänoikeus teokseen tässä muodossa.
Niinikään P ei ole teosta sanotun lain 4 §:n 2 momentin edellyttämällä tavalla muuttaen saanut aikaan uutta ja itsenäistä teosta.
Tekijänoikeuslain 45 §:n sanamuodosta tai lain valmisteluasiakirjoista ei ilmene, onko esittävällä taiteilijalla ymmärrettävä ainoastaan henkilöä, joka itse välittömästi esittää taiteellisen teoksen vai myös henkilöä, joka muuten vaikuttaa esitykseen esimerkiksi ohjaamalla niitä henkilöitä, jotka välittömästi esittävät teoksen.
Tekijänoikeuslaki on säädetty yhteispohjoismaisen valmistelutyön tuloksena. Ruotsin ja Norjan tekijänoikeuslakien valmistelutöiden mukaan myös ohjaajia voidaan pitää esittävinä taiteilijoina.
Oopperan ohjaaja suorittaa esityksen kokonaistuloksen kannalta ja siten myös sen kuultavan osuuden kohdalta sellaisen huomattavan, taiteellisesti merkittävän panoksen, että häntä on pidettävä tekijänoikeuslain 45 §:ssä tarkoitettuna esittävänä taiteilijana. Studioesityksen ei voida katsoa mainitun lainkohdan soveltamisen kannalta olennaisesti eroavan näyttämöesityksestä.
P:llä on edellä olevan perusteella katsottava olevan tekijänoikeuslain 45 §:n mukainen oikeus kysymyksessä olevan oopperan ääniversioon.
Tallentamalla oopperan ääniversion ilman P:n lupaa ja myymällä äänitteestä valmistettuja äänilevyjä yhtiö on menetellyt tekijänoikeuslain 45 §:n vastaisesti. Yhtiö on siten velvollinen suorittamaan P:lle tekijänoikeuslain 57 §:n 1 momentissa tarkoitetun kohtuullisen hyvityksen.
Edellä kerrotun perusteella yhtiön P:lle maksettavana kohtuullisena hyvityksenä on pidettävä 2.500 markkaa.
H o v i o i k e u s on ratkaissut asian tuomiolauselmasta ilmenevällä tavalla.
HOVIOIKEUDEN TUOMIOLAUSELMA
Raastuvanoikeuden päätös kumotaan
Oy Riborio Ab velvoitetaan suorittamaan P:lle tekijänoikeuslain 57 §:n 1 momentissa tarkoitettuna hyvityksenä kaksituhatta viisisataa (2.500) markkaa viiden (5) prosentin korkoineen haastepäivästä 04.11.1982 lukien ja korvaukseksi hänellä hovioikeudessa olleista oikeudenkäyntikuluista tuhat (1.000) markkaa
KANNE
Helsingin raastuvanoikeudelle
Kantaja: P
Vastaaja: Oy Riborio Ab, osakeyhtiö, Helsinki
Asia: Tekijänoikeuslakiin perustuva korvausvaatimus
Vaatimukset: Kunnioittaen pyydän, että Oy Riborio Ab kutsutaan ja haastetaan Helsingin raastuvanoikeuteen vastaamaan kanteeseeni kun tällöin tulen vaatimaan, että mainittu yhtiö heti velvoitetaan suorittamaan minulle:
1) Tekijänoikeuslain 57 §:n tarkoittamana hyvityksenä ohjaamani K:n säveltämän oopperateoksen ”Viimeiset kiusaukset” Savonlinnan oopperajuhlilla 17.7. – 22.7.1977 minulta lupaa kysymättä tapahtuneesta äänitteelle tallentamisesta vallitsevana ohjaajalle kuuluvaa palkkiota koskevina normistoina sovellettavien Suomen Teatteriliitto ry:n ym. ja Suomen
Teatteriohjaajien Liitto ry:n ym. välisen vierailevan ohjaajan sopimuksen sekä Oy Yleisradio Ab:n ja Suomen Teatteriohjaajien Liitto ry:n ym. välisen sopimuksen teatteriohjelmien radiotaltiointia koskevan määräyksen perusteella 30 % vierailevan ohjaajan ensiksi mainitun sopimuksen mukaisesta vähimmäispalkkiosta eli yhdeksäntuhattakaksisataayhdeksänkymmentäkolme (9.293,00) markkaa viiden (5) prosentin korkoineen haastepäivästä lukien ja
2) korvaamaan oikeudenkäyntikuluni asiassa.
Perustelut:
Vastaajayhtiö on 27.5.1982 saakka harjoittanut liiketoimintaansa nimellä Oy Finnlevy Ab, minkä ajankohdan jälkeen yhtiö on patentti- ja rekisterihallituksen kaupparekisteriin tehdyn merkinnän mukaan jatkanut toimintaansa nimellä Oy Riborio Ab.
Vastaajayhtiön Oy Finnlevy Ab -nimisenä äänilevytuottajana äänitteelle tallentama oopperateos ”Viimeiset kiusaukset” perustuu omintakeiseen konkreettiseen näyttämöohjaukseeni, joka tekijänoikeuslain tarkoittamana itsenäisenä teoksena nautti tekijänoikeudellista suojaa sekä lain 1. §:n että muuntelijan oikeutta säännöstelevän 4. §:n nojalla.
Esityksen tallentaminen edellyttää siten suostumustani sekä varsinaisesta näytöksestä tapahtuvan äänittämisen että studioäänityksen osalta.
Kun ohjatessani ”Viimeiset kiusaukset” -oopperaesitystä olen pannut omintakeisen leimani paitsi esitykseen kokonaisuutena myös yksittäisten esiintyjien suorituksiin siten kuin ne yleisölle ilmenevät, on minulla myös tekijänoikeuslain 45. §:n tarkoittama esittävän taiteilijan suoja, joten suostumustani tarvitaan tälläkin perusteella esitykseni mekanisoimista varten.
Ohjasin oopperan ”Viimeiset kiusaukset” kantaesityksen Suomen Kansallisoopperassa syksyllä& 1975 sekä oopperan uuden kaksoismiehitetyn version Savonlinnan oopperajuhlilla kesällä 1977.
Äänitteelle tallentaminen tapahtui studioäänityksenä Savonlinnan oopperajuhlilla 17.7. – 22.7.1977. Studioäänityksessä oli sama miehitys kuin ohjaamassani näyttämöesityksessä.
Suostumustani esityksen tallentamiseen ei kysytty.
Vastaajayhtiö on myynyt ja markkinoinut äänitteistä valmistamiaan äänilevyjä tunnuksella Polydor International GmbH/Deutsche Grammophon/Stereo 2740 190.
Äänilevyn tuottajiksi on vastaajayhtiön (silloin Oy Finnlevy Ab) ohella ilmoitettu Savonlinnan oopperajuhlien kannatusyhdistys ry. Foundation for the Promotion of Finnish Music (Luovan säveltaiteen edistämissäätiö) ja Polydor International GmbH.
Kehotuksistani huolimatta vastaajayhtiö on kieltäytynyt maksamasta minulle korvausta näyttämöohjaukseeni perustuvan oopperateoksen äänitteelle tallentamisesta.
Vaatimusteni suhteen totean seuraavaa:
Haastehakemuksen kohta 1)
Vaatimani hyvityksen laskennallinen peruste määräytyy seuraavasti:
– Suomen Teatteriliitto ry:n ym. ja Suomen Teatteriohjaajien Liitto ry:n ym. välisen 1.3.1981 – 28.2.1983 voimassa olevan vierailevan ohjaajan sopimuksen 3 §:n mukainen vähimmäispalkkio 1.10.1982 voimaan tulleen tariffin mukaan = 6.884,00 mk x kerroin 4,5 = 30.978,00 mk.
– Oy Yleisradio Ab:n ja Suomen Teatteriohjaajien Liitto ry:n ym. välisen voimassa olevan sopimuksen 11 §:n mukaan maksetaan taltioinnista ohjaajalle 30 $ tämän sopimuksen mukaisesta palkkiosta eli 30.978,00 x 30 % = 9.293,00 mk.
Muita vierailevan ohjaajan vähimmäispalkkiota ja tapaukseeni soveltuvaa taltiointipalkkiota koskevia normistoja ei ole, joten kysymys on alan käytäntöä hallitsevista edustavista etujärjestötariffeista.
Helsingissä 25. päivänä lokakuuta 1982
P
HELSINGIN RAASTUVANOIKEUDEN PÄÄTÖS 17.9.1984 § 375 S 82/3776
Otettiin edelleen käsiteltäväksi raastuvanoikeuden istunnossa viime toukokuun 28 päivänä pöytäkirjan 244 §:n kohdalla viimeksi esillä ollut, tähän päivään lausunnon antamista varten lykätty tekijänoikeuslakiin perustuvaa korvausta koskeva juttu, jossa ovat Helsingin kaupungista olevat P kantajana ja Oy Riborio Ab -niminen osakeyhtiö vastaajana.
Raastuvanoikeus on tutkinut jutun ja katsoo selvitetyksi, että kantajan P:n ohjattua K:n säveltämän oopperateoksen Viimeiset Kiusaukset kesällä 1977 Savonlinnan oopperajuhlilla vastaajayhtiö Oy Finnlevy Ab, jonka nykyinen nimi on Oy Riborio Ab, on heinäkuussa 1977 P:ltä lupaa kysymättä sanotuilla oopperajuhlilla tallentanut tuon oopperateoksen äänitteelle sake myynyt äänitteestä valmistamiaan äänilevyjä.
Kantaja on kanteessaan ja sitä kehittäessään katsonut, että kantajalla on kerrotuin tavoin syntyneen taiteellisen sävelteoksen luojana ja muuntelijana tekijänoikeudesta kirjallisiin ja taiteellisiin teoksiin annetun lain 1 ja 4 §:ien mukainen tekijänoikeus teokseen sekä että kantajaa lisäksi oli teoksen suhteen pidettävä sellaisena esittävänä taiteilijana, jota mainitun lain 45 §:ssa tarkoitettiin. Tämän vuoksi kantaja on, viitaten eräiden yhdistysten ja Oy Yleisradio Ab:n kesken tehtyihin sopimuksiin teatteriohjelmien radiotaltioinnista, vaatinut vastaajan velvoittamista suorittamaan kantajalle hyvityksenä ja korvauksena kerrotusta tallentamisesta ja sen aiheuttamasta haitasta 9.293 markkaa 5 prosentin korkoineen haastepäivästä kuin myös korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut.
Vastaaja on vastustanut kannetta, vaatien sen hylkäämistä ja karttajan velvoittamista korvaamaan vastaajayhtiön oikeudenkäyntikulut. Vastaaja on katsonut, ettei kantajalla, vaikka hän olikin ollut lavaohjaajana toteuttamassa näyttämöteoksen toimeenpanoa, millään perusteella ollut tekijänoikeutta teokseen sellaisena kuin se oli äänilevyltä kuultavissa.
Raastuvanoikeus katsoo, ettei se epäilyksittä merkittävä panos, jonka P lavaohjaajana on pannut oopperateoksen ”Viimeiset Kiusaukset” visuaalisen olemuksen luomiseen kuitenkaan ole sillä tavoin havaittavissa teoksen lavaesityksestä valmistetussa akustisessa esityksessä, että P:ta olisi pidettävä teoksen tekijänä siinä muodossa kuin ooppera on sävelteoksena äänilevyltä kuultavissa, minkä vuoksi raastuvanoikeus harkitsee oikeaksi hylätä kanteen. Asian laatuun katsoen Oy Riborio Ab saa kuitenkin pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.