-verkkolehtiTeksti on skannattu ja voi sisältää virheitä. Tietokantaan 10.9.2004/phh.
ASIA
Tekijänoikeusrikkomus.
OIKEUDENKÄYNTI HOVIOIKEUDESSA
Valitukset: S, E ja L ovat katsoneet, ettei Kokkolan raastuvanoikeus ole laillinen tuomioistuin tässä jutussa ja vaatineet, että juttu palautetaan lailliseen tuomioistuimeen käsiteltäväksi. Sen varalta, että hovioikeus kuitenkin tutkii jutun, he ovat vaatineet, että syytteet hylätään.
Vastaus: LA on vaatinut, että valitukset hylätään ja että S, E ja L velvoitetaan korvaamaan hänen vastauskulunsa 1.000 markalla.
HOVIOIKEUDEN TUOMIOLAUSELMA
Raastuvanoikeuden päätöstä ei muuteta.
KORVAUSVELVOLLISUUS
Yhteisellä lisälehdellä.
YHTEINEN LISÄLEHTI
S
E
L
KORVAUSVELVOLLISUUS
S, E ja L velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan LA:n vastauskulut tuhannella (1.000) markalla.
KOKKOLAN RAASTUVANOIKEUDEN PÄÄTÖS 26.2.1991 § 62 R 90/127
ASIANOSAISET:
Syyttäjä: kaupunginviskaali
Asianomistaja: LA
Vastaajat:
1) S
2) L
3) E
ASIA
Tekijänoikeusrikkomus
Raastuvanoikeus on ensin erikseen tutkinut vastaajien väitteen siitä, että Kokkolan raastuvanoikeus ei ole laillinen tuomioistuin asiassa, vaan painovapauslain 49 §:n mukaan juttu olisi käsiteltävä Vaasan raastuvanoikeudessa. Raastuvanoikeus katsoo, että painovapauslain 49 §:n forumsäännös ei sovellu tähän tapaukseen, koska mainitun kirjoituksen ei asiasisällöltään ole väitettykään olevan rikollisen, vaan rangaistusvaatimus perustuu siihen, että sillä on rikottu asianomistajan tekijänoikeutta.
SYYTE:
Asiassa on selvitetty, että Peter S on, saatuaan selvittämättömällä tavalla haltuunsa osan Kokkolan kaupunginjohtajan LA:n kirjoittamasta julkistamattomasta kolumnista, joka koski erästä suojeltavaksi merkittyä rakennusta Kokkolan ns. vanhassa kaupungissa 22.9.1989 ilmestyneessä ja muun muassa Kokkolassa jaetussa Kansan Äänen numerossa otsikolla ”Lankilan myllykirje” julkaistussa kirjoituksessaan vastoin LA:n nimenomaista kieltoa lainannut osittain suoraan ja osittain jonkin verran muunneltuna LA:n kyseistä kolumnia siinä laajuudessa ja siinä muodossa, että kolumnin sisältö oleellisin osin ja kolumnin omaperäisyys selvästi kävivät ilmi S:n kirjoituksesta.
E Kansan Äänen vakinaisena vastaavana päätoimittajana ja L lehden edellä tarkoitetusta numerosta vastanneena päätoimittajan sijaisena ovat hyväksyneet LA:n kolumnin lainaamisen ja S:n kirjoituksen julkaisemisen lehdessä joko tietoisina siitä, että LA oli kieltänyt kolumninsa julkistamisen tai joka tapauksessa ilman LA:n suostumusta.
S, E ja L ovat edellä kerrotuin tavoin tahallaan rikkoneet LA:n yksinomaista oikeutta saattaa kolumninsa muuttamattomana tai muutettuna yleisön saataviin.
Asianomistajan vaatimukset:
LA on yhtynyt syytteeseen ja vaatinut vastaajien velvoittamista yhteisvastuullisesti suorittamaan vahingonkorvauksena tekijänoikeuslain 57 §:n 1 momentin tarkoittamana hyvityksenä 2.000 markkaa, kärsimyksestä ja haitasta 20.000 markkaa eli yhteensä 22.000 markkaa 16 %:n korkoineen 21.9.1989 lukien sekä oikeudenkäyntikulujen korvauksena 4.000 markkaa 16 %:n korkoineen 26.2.1991
lukien.
Vastine:
Vastaajat ovat katsoneet, että syyte on hylättävä, koska se on lakiin perustumaton.
Vastaajat ovat sanoneet, että on epäselvää täyttääkö LA:n kolumni teokselle ja sen omaperäisyydelle asetetut vaatimukset. Jos LA:n julkaisematonta kolumnia voidaan pitää teoksena, saa se tekijänoikeudensuojaa muodon ja sisällön kokonaisuudelle, ei sen sijaan asiasisällölleen.
Vastaajat ovat katsoneet, että vain tekijänoikeuden loukkaaminen taloudellisessa hyötymistarkoituksessa on kriminalisoitu. S:n kirjoittama kolumni ei ole paljastanut LA:n kirjoituksen omaperäisyyttä. Kirjoituksen sisältämillä seikoilla on ollut uutisarvoa.
Vastaajat ovat kiistäneet esitetyt vahingonkorvausvaatimukset sekä perusteeltaan että määrältään. Lisäksi vahingonkorvausvaatimus tulisi kohdistaa ensisijaisesti työnantajaan.
Päätösperusteet:
S, E ja L ovat syyllistyneet syytteessä mainittuun rikokseen.
Raastuvanoikeus katsoo, että LA:n pakinanomainen kolumni täyttää sellaiset teoksen omaperäisyydelle asetetut vaatimukset, että se saa tekijänoikeudellista suojaa. Menettelyn rangaistavuus tekijänoikeusrikkomuksena ei tekijänoikeuslain 56 a §:n mukaan edellytä hyötymistarkoitusta.
Raastuvanoikeus katsoo S:n laatiman kirjoituksen sisältävän suorana lainauksena yhdeksän kokonaista virkettä tai lausetta LA:n kolumnista. Lainaukset edustavat noin kolmannesta LA:n kirjoituksen talon purkamista koskevasta osasta.
Uutisen tekeminen LA:n kirjoituksesta olisi ollut mahdollista referoimatta sitä siten, että olisi syyllistytty tekijänoikeuslain rikkomiseen.
Raastuvanoikeus katsoo, että Kansan Äänen kustantaja ei ole vahingonkorvauslain mukaisessa vastuussa, koska nyt on kysymyksessä tahallisella rikoksella eikä tuottamuksellisella teolla aiheutettu vahinko.
Hyvityksen määrän raastuvanoikeus on arvioinut oikeudelle jätettyjen suositusten pohjalta, ottaen huomioon sen, että LA:n kirjoitus ei ole ollut asiakirjoitus.
Raastuvanoikeus katsoo, että LA:lle aiheutunut kärsimys ja haitta perustuu oikeudelle jätetyt lehtiartikkelitkin huomioiden lähinnä siihen, että hänen laatimansa kirjoitelman olennainen sisältö on tullut julkisuuteen ja vähemmässä määrin siihen, että hänen tekijänoikeuttaan on kirjoitusta lainaamalla loukattu.
Raastuvanoikeuden ratkaisun lopputulos ilmenee tuomiolauselmasta.
TUOMIOLAUSELMA
Syytetty: S
Rikos: Tekijänoikeusrikkomus
Tekoaika: 22.9.1989
Rangaistusseuraamukset: 15 päiväsakkoa á 122 mk = tuhatkahdeksansataakolmekymmentä (1.830) markkaa
Lainkohdat: Tekijänoikeuslaki 2 §, 56 a § 1
Korvausvelvollisuus: jatkolomake
TUOMIOLAUSELMA
Syytetty: E
Rikos: Tekijänoikeusrikkomus
Tekoaika: 22.9.1989
Rangaistusseuraamukset: 15 päiväsakkoa á 142 mk = kaksituhattasatakolmekymmentä
(2.130) markkaa
Lainkohdat: Tekijänoikeuslaki 2 §, 56 a § 1
Korvausvelvollisuus: jatkolomake
TUOMIOLAUSELMA
Syytetty: L
Rikos: Tekijänoikeusrikkomus
Tekoaika: 22.9.1989
Rangaistusseuraamukset: 15 päiväsakkoa á 87 mk = tuhatkolmesataaviisi (1.305)
markkaa
Lainkohdat: Tekijänoikeuslaki 2 §, 56 a § 1
Korvausvelvollisuus: jatkolomake
Korvausvelvollisuus:
S, E ja L velvoitetaan yhteisvastuullisesti suorittamaan LA:lle kohtuulliseksi harkitut kahdeksansataa (800) markkaa tekijänoikeuslain 57 § 1 momentin tarkoittamana hyvityksenä, kaksituhatta (2.000) markkaa kärsimyksestä ja haitasta, molemmat määrät kuudentoista (16) prosentin korkoineen 22.9.1989 lukien sekä oikeudenkäyntikulujen korvauksena neljätuhatta (4.000) markkaa kuudentoista (16) prosentin korkoineen 26.2.1991 lukien.