HO 19.11.1991 nro 2196

Instanssin nimiHO
Instanssin kaupunkiHelsinki
DiaarinumeroR90/1111
Ratkaisun päivämäärä19.11.1991
Tuomion numero2196
Laki, lainkohtaTavaramerkkilaki 1§, 4§ ja 39§
Tavaramerkin nimiBOSS
Osapuolet, kantaja(t), valittaja(t)Liikkeenharjoittaja Pirjo Liisa Irmeli KärnäToimitusjohtaja Eero Johannes Niskanen
Osapuolet, vastaaja(t)Hugo Boss AG

Tiivistelmä 10.5.2010 / smh

Syyttäjä oli vaatinut H:lle, N:lle, K:lle ja Y:lle rangaistusta tavaramerkkioikeuden loukkauksesta. H oli hankkinut Thaimaasta erän paitoja, joiden niskalappuun oli painettu sana BOSS sekä paidan rintamukseen logo, jossa oli teksti BOSS sekä Golf & Counrty Club. H oli myynyt ja luovuttanut vaatteet edelleen. N oli Flanagan Company Oy:n toimitusjohtajana ostanut näistä osan ja myynyt edelleen. Oston yhteydessä hän oli havainnut paitojen alkuperämaan olevan Thaimaa. K oli Pipan Super-Säästö Ky:n toimitusjohtajana ostanut jälleenmyyntiin ko. paitoja N:ltä ja myynyt ne liikkeessään. Paitojen alkuperästä ei ollut ollut puhetta. Y oli myös ostanut paitoja N:ltä ja jakanut ne myytäviksi omistamiinsa myymälöihin. Hän oli päätellyt tavaran alkuperäiseksi.

Asianomistaja Hugo Boss Ag oli yhtynyt rangaistusvaatimukseen. Se vaati korvausta tavaramerkin arvostuksen alenemisesta sekä myynnille aiheutuneista välittömistä vahingoista.

Raastuvanoikeus katsoi, että H:n olisi tullut varmistaa tavaran alkuperä, eikä hän ollut osoittanut, että myyjäyrityksellä oli ollut lupa valmistaa merkillä varustettuja tuotteita. Koska asianomistajan mukaan valmistusoikeuksia ei ole myönnetty ulkopuolisille, ei kyse voinut olla luvallisista tuotteista. H oli tahallaan loukannut tavaramerkkiä. Koska paitojen myyntipäällyksessä oli lukenut Made in Thailand, N:n, K:n ja Y:n olisi tavaran laadusta, alhaisesta hinnasta ja epätavallisesta myyntipaikasta tullut käsittää kyseessä olevan merkkipiratismin. Myös N, K ja Y olivat tahallaan loukanneet tavaramerkkioikeutta.

Näillä perusteilla raastuvanoikeus oli tuominnut vastaajille tahallisesta tavaramerkkiloukkauksesta päiväsakkoja ja velvoittanut heidät maksamaan vahingonkorvausta.

K ja N valittivat hovioikeuteen. Molemmat vaativat syytteen ja korvausvaatimusten hylkäämistä ja K toissijaisesti, että hänen osaltaan korvausvelvollisuutta alennetaan, ja se määrätään suoritettavaksi henkilökohtaisesti eikä yhteisvastuullisesti.

Hovioikeus pysytti raastuvanoikeuden päätöksen perusteluineen.

Alempi oikeusaste

Helsingin raastuvanoikeus, päätösnro 386, 28.3.1990, R 90/1111

Ratkaisun lainvoimaisuusLainvoimainen
Asiasanatkorvaukset, tavaramerkkiloukkaus, tuoteväärennökset

Share: