-verkkolehtiTiivistelmä 18.2.2005/Henna
L oli tehnyt Printel Oy:n kanssa kustannussopimuksen, jonka mukaan Printel Oy suorittaa tekijänpalkkiona 16 % teoksen myyntihinnasta, L:n osuuden ollessa palkkiosta 60 %. Menekin mukaan suoritettavan palkkion maksu lakkasi sopimuksen mukaan, kun viisi kalenterivuotta on kulunut sen vuoden alusta, jolloin teos ilmestyi. L oli nostanut käräjäoikeudessa kustannussopimuksen rikkomiseen perustuvan korvauskanteen Printel Oy:tä vastaan, koska yhtiö oli makuloinut L:n teoksen. Teos oli makuloitu ennen kuin viiden vuoden aika, jonka kuluessa tekijänpalkkiota maksetaan myynnin mukaisesti, oli kulunut loppuun. Printel Oy:n mukaan makuloimisen syynä oli ollut teoksen vähäinen menekki.
Vantaan kihlakunnanoikeus (9.6.1992, S 91/346) oli katsonut, että Printel Oy ei ollut rikkonut kustannussopimusta makuloinnilla, eikä L ollut oikeutettu vaatimaan vahingonkorvausta, koska teoksen menekki oli ollut erittäin vähäistä. Kustannussopimuksen sopimusehto, jonka mukaan tekijänpalkkiota maksetaan viiden vuoden ajan, ei ollut velvoittanut Printel Oy:tä pidättymään teoksen makuloinnista ja jatkamaan markkinointia teoksen menekin tosiasiallisesti loputtua. Kun L oli saanut tekijänpalkkiota enemmän kuin mitä oli pelkästään myynnin perusteella kertynyt, kysymyksessä oli ollut tältä osin tekijänoikeuspalkkio, jonka tekijä saa pitää. L ei ollut velvollinen palauttamaan mitään osaa tekijänoikeuspalkkiosta Printel Oy:lle. Kihlakunnanoikeus hylkäsi sekä L:n että Printel Oy:n kanteet.
Helsingin hovioikeudessa L ja Printel Oy toistivat kanteensa.
HO pysytti kihlakunnanoikeuden päätöksen.