-verkkolehtiTiivistelmä 27.7.2007 / Olli
Kantaja ja vastaajat ovat vaatealan yrityksiä.
Kantaja oli KäO:ssa (1992) vaatinut vastaajia lopettamaan sen tavaramerkkien loukkaamisen. Yhtiö oli myös vaatinut KäO:tta kieltämään vastaajia jatkamasta loukkaavaa toimintaa sekä vastaajien hallussa olevien tavaramerkkejä loukkaavien tuotteiden määräämistä hävitettäväksi. Lisäksi kantaja oli vaatinut vahingonkorvauksia.
Kantajalla on Suomessa tuotetunnuksia esittäviä tavaramerkkirekisteröintejä (luokat 18, 24 ja 25), joita se käyttää valmistamiensa farmarihousujen takataskuissa erottamaan näin merkityt tuotteet muiden valmistajien vastaavista tuotteista. Tunnukset housujen takataskuissa muodostuvat vasempaan takataskusaumaan kiinnitetystä kangaslapusta ns. tabista sekä kaarimuotoisesta kaksoistikkauksesta. Kantaja oli rekisteröintien lisäksi käyttänyt tuotetunnuksia Suomessa yli 50 vuoden ajan, joten ne olivat tulleet yleisesti tunnetuiksi ja vakiintuneiksi. Kantajan mukaan vastaajat olivat myyneet kahta hieman toistaan eroavaa versiota Henry Choice -nimisistä farmarihousuista. Molempien versioiden takataskujen tunnukset olivat olleet lähes identtisiä kantajan suojattujen tavaramerkkien kanssa. Kantaja oli lähettänyt vastaajille kieltovaatimuksen sisältäviä kirjeitä, mutta näillä ei ollut ollut vaikutusta.
Vastaajat olivat sitä mieltä, että Henry Choice -housujen takataskujen tikkaukset erosivat jossain määrin kantajan housuissa käytetystä. Lisäksi tab oli kiinnitetty eri takataskuun kuin kantajan housuissa. Vastaajat olivat myös esittäneet, että kantajan rekisteröimät tunnukset olivat geometrisiä kuvioita, jotka olivat tavanomaisia ja yleisesti käytössä. Tunnusmerkeillä oli huono erottumiskyky ja markkinoilla oli suuri määrä farmarimerkkejä, joissa tikkaukset ja kangaslaput olivat huomattavasti lähempänä kantajan käyttämiä tunnuksia kuin Henry Choice -farmareissa. Vastaajat olivat myös vedonneet siihen, ettei kantaja ollut reagoinut muita farmareiden myyjiä tai maahantuojia vastaan, vaikka näiden tuotteet saattoivat loukata kantajan tavaramerkkejä.
KäO:n mukaan kantajan tavaramerkit olivat muuttuneet merkittävää suojaa nauttiviksi vahvoiksi merkeiksi. Sekoitettavuusarvioinnissa KäO oli katsonut molempien osapuolten takataskujen merkkikokonaisuuksien antavan samanlaisen kokonaisvaikutelman. Vastaajien farmareissa käytetyt merkit olivat siten sekoitettavissa kantajan merkkeihin. Kantajan passiivisuudelle muita markkinoilla mahdollisesti olevia loukkaajia kohtaan KäO ei ollut antanut merkitystä, koska kantajan ei ollut selvitetty menettäneen oikeuttaan kanteen nostamiseen mahdollisia loukkaajia vastaan. KäO:n mukaan vastaajat olivat vaatealan asiantuntijoina olleet tietoisia kantajan tavaramerkkisuojasta. Vastaajat olivat ennen kantajan esittämää kieltoa loukanneet tuottamuksellisesti, ja kantajalta saamansa myyntikiellon jälkeen tahallisesti kantajan yksinoikeutta tavaramerkkeihin. KäO oli kieltänyt vastaajia jatkossa käyttämästä farmarihousuissa kantajan yksinoikeutta loukkaavia merkkejä sekä määrännyt nämä merkit valmiista tuotteista poistettavaksi tai muutettavaksi. Lisäksi KäO oli velvoittanut vastaajat korvaamaan kantajalle tavaramerkkien loukkauksesta aiheutuneen vahingon.
Vastaajat valittivat HO:teen, mutta peruivat myöhemmin valituksensa. Asia jäi KäO:n tuomion varaan.