HO 3.11.1998 nro 3299

Instanssin nimiHO
Instanssin kaupunkiHelsinki
DiaarinumeroS97/1243
Ratkaisun päivämäärä3.11.1998
Tuomion numero3299
Laki, lainkohtaToiminimilaki 2 § 1 momentti, 3 § 1 momentti, 5 § 1 momentti, 9 §, 18 § 1 momentti.
Osapuolet, kantaja(t), valittaja(t)Merit-Kiinteistöt Oy
Osapuolet, vastaaja(t)Merita Kiinteistöt Oy

Koko teksti, skannattu ja siksi puutteellinen
23.8.2004/phh

VALITUS
Merit-Kiinteistöt Oy on toistanut käräjäoikeuden tuomiosta ilmenevät vaatimuksensa ja lisäksi vaatinut, että Merita Kiinteistöt Oy velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa 12.000 markalla korkoineen. Merit-Kiinteistöt Oy on vielä esittänyt, että hovioikeudessa järjestetään tarvittaessa suullinen käsittely todistajien kuulemiseksi.

VASTAUS
Merita Kiinteistöt Oy on vastannut valitukseen ja vaatinut korvausta vastauskuluistaan 12.810 markkaa korkoineen.

HOVIOIKEUDEN RATKAISU
Käsittelyratkaisu
Suullisen käsittelyn toimittamista koskeva pyyntö hylätään aiheettomana.

Pääasiaratkaisu:
Syytä käräjäoikeuden tuomion muuttamiseen ei ole.

Tuomiolauselma:
Käräjäoikeuden tuomiota ei muuteta.

Merit-Kiinteistöt Oy velvoitetaan suorittamaan Merita Kiinteistöt Oy:lle korvaukseksi vastauskuluista hovioikeudessa 12.810 markkaa. Korvaukselle on maksettava viivästyskorkoa siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut hovioikeuden tuomion antopäivästä. Vuotuisen viivästyskoron määrä on kulloinkin voimassa oleva Suomen Pankin vahvistama viitekorko lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä.

HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUDEN TUOMIO 3.9.1997 22485 (96/936)

ASIA:
Toiminimeä koskeva riita-asia

ASIANOSAISET:
Kantaja: Merit-Kiinteistöt Oy
Vastaaja: Merita Kiinteistöt Oy

Asian tausta:
Kantajan omistama yhtiö on 13.5.1992 merkitty kaupparekisteriin toiminimellä Merit-Kiinteistöt Oy. Yhtiö on aikanaan perustettu toiminimellä Kiinteistötoimisto LKV Merja Hautanen Oy, joka on merkitty kaupparekisteriin 1.2.1989. Yhtiön toimialana on kaupparekisterin mukaan kiinteistösijoittaminen, rakentaminen ja rakennuttaminen sekä kotimaassa että ulkomailla. Edelleen yhtiön toimialana on asuin-, liike-, toimisto- ja teollisuustilojen sekä -kiinteistöjen ja tonttien välitys, vuokraus ja kauppa.

Merita Kiinteistöt Oy on perustettu 5.4.1995 ja merkitty 19.4.1995 kaupparekisteriin toiminimellä KBY-Kiinteistöt Oy. Toiminimen muutos Merita Kiisteistöt Oy:ksi on rekisteröity 5.6.1995. Yhtiön toimialana on kaupparekisterin mukaan Euroopan yhteisöjen luottolaitosten konsolidoitua valvontaa koskevan direktiivin tarkoittamana palvelusyrityksenä ja direktiivissä tarkoitetun valvonnan kohteena pääasiallisesti omistaa ja hallita konsolidointiryhmään kuuluvien yritysten omassa käytössä olevia kiinteistöjä, kiinteistöyhteisöjen osakkeita ja osuuksia tai sellaisia kiinteistöjä, kiinteistöyhteisöjen osakkeita ja osuuksia, jotka yritys on hankkinut konsolidointiryhmään kuuluvien yritysten varojen sijoittamiseksi tai konsolidointiryhmään kuuluvien yritysten saamisten turvaamiseksi sekä tarjota samaan konsolidointiryhmään kuuluville muille yhtiöille kiinteistöomaisuuden omistamiseen, ylläpitoon ja hallinnointiin liittyvää palvelua ja asiantuntemusta. Yhtiö voi palveluyrityksen luonnetta muuttamatta harjoittaa omistamiensa kiinteistöjen, kiinteistöyhtiöiden osakkeiden ja osuuksien osto-, myynti- ja vuokraustoimintaa.

KANNE:
Merit-Kiinteistöt Oy on kanteessaan vaatinut, että

1) vastaajayhtiötä kiellettäisiin 5.000.000 markan sakon uhalla käyttämästä toiminimeä Merita
Kiinteistöt Oy,

2) vastaaja velvoitettaisiin suorittamaan kantajalle korvauksena tahallisesta kantajan toiminimeen kohdistuvan oikeuden loukkaamisesta aiheutuneena vahinkona 250.000 markkaa,

3) vastaaja velvoitettaisiin poistamaan Merita Kiinteistöt Oy -toiminimi liikekilvestään, liikeasiakirjoistaan sekä mainoslehtisistään ja muista tavaroista ja pakkauksista, joissa vastaaja on mainittua toiminimeä käyttänyt ja

4) vastaaja velvoitettaisiin korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan.

Kanteen perusteet:
Kanteessaan sekä sitä kirjallisen ja suullisen valmistelun aikana kehitellessään kantaja on katsonut, että Merit-Kiinteistöt Oy oli saanut toiminimeensä toiminimilain 2 §:ssä tarkoitetun yksinoikeuden 13.5.1992, jolloin toiminimi oli rekisteröity kaupparekisteriin. Yksinoikeus rekisteröityyn toiminimeen sisälsi sanotun lain 3 §:n 1 momentin mukaan sen, että toinen elinkeinonharjoittaja ei saanut tässä maassa käyttää sellaiseen toiminimeen sekoitettavissa olevaa toiminimeä, ellei näytetty, että toiminimen haltija ei saattanut kärsiä siitä vahinkoa. Toiminimet Merit-Kiinteistöt Oy ja Merita Kiinteistöt Oy olivat sekoitettavissa toisiinsa. Kantajalle oli nimien sekoitettavuudesta syntynyt haittaa ja vahinkoa.

Toiminimestään ”Merit-Kiinteistöt Oy” kantaja on katsonut, että koska kantaja oli suomenkielinen yhtiö ja koska toiminimessä oli suomenkielinen jälkiosa ”Kiinteistöt”, toiminimen iskuosa ei assosioitunut sen ruotsinkieliseen vastineeseen. Kantajan toiminimen iskuosa myös äännettiin suomenkielisesti siten, että sanan paino oli sen ensimmäisellä tavulla, kuten oli laita myös vastaajan toiminimen iskuosalla ”Merita”. Vastaajayhtiön toiminimen iskuosa pohjautui latinan kielen kantasanaan ”meritus” merkityksenään ansaittu eikä mihinkään naisen nimeen. Kokonaisarvostelussa asianosaisten toiminimet olivat identtiset, eivätkä tavuviiva, koska liiketoiminta perustui paljolti puheeseen esimerkiksi puhelimessa, tai markkinoinnissa käytetty tietty kirjoitusasu edistäneet visuaalista erottuvuutta. Asianosaisten toiminimet eivät siten erityisesti niiden iskuosan osalta eronneet toisistaan visuaalisesti, äännettynä tai merkityssisällöltäänkään. Jälkimmäisellä kaupparekisterimerkinnällä ei ollut mitään oikeutta luovaa vaikutusta tai visuaalisuutta lisäävää merkitystä.

Harjoitettavan toiminnan osalta kantajayhtiö on katsonut, että vaikka rekisterissä aikaisemmin olevan yhtiön toimiala ei olisikaan täysin sama, mutta kuitenkin myöhemmin rekisteröidyn toiminimen toimialaa sivuava, tämä voi johtaa yleisöä harhaan, mikä toiminimeltä toiminimilain 9 §:n mukaan oli kiellettyä. Kantaja- ja vastaajayhtiöiden toimialat olivat tosiasiallisesti myös käytännön toiminnan osalta, täysin samankaltaiset. Vastaajayhtiö oli markkinoinnissaan ilmoittanut yhtiön harjoittavan huoneistojen vuokraustoimintaa, mitä kantajayhtiö myös harjoitti. Vastaajayhtiön toiminta ulottui myös pienten kohteitten vuokraukseen. Kantajan toiminta oli laajaa ja kantajan toimeksiantajat isoja yrityksiä sekä toimeksiantojen kohteet kooltaan ja taloudelliselta arvoltaan merkittävän suuria. Kantajan toimeksiantajana oli eräässä tapauksessa ollut myös Merita Pankki Oy, joka saattoi olla osoituksena siitä, että pankki oli itsekin sekoittanut Merit-Kiinteistöt Oy:n ja Merita Kiinteistöt Oy:n keskenään. Lisäksi molempien yhtiöiden toiminnan kohderyhmät olivat samanlaisia, jolla ei kuitenkaan enää ollut merkitystä, koska toiminimet olivat niin samankaltaiset, että sekoittumisvaara oli ilmeinen. Asianosaisten toiminta ei alueellisesti eronnut toisistaan, koska molemmat yhtiöt toimivat pääasiallisesti pääkaupunkiseudulla.

Merit-Kiinteistöt Oy on edelleen huomauttanut, että toiminimilain 8 §:n mukainen yksilöivyys tarkoitti toiminimen haltijan yrityksen yksilöintiä, kuri taas erottumiskyky tarkoitti rekisteriviranomaisen ratkaisua siitä, että toiminimi selvästi erottui rekisterissä ennestään olevista toiminimistä. Vakiinnuttamalla saatavan yksinoikeuden osalta kantaja on katsonut toiminimilain 2 §:n 3 momentilla tarkoitettavan sitä, että vakiintumisen kautta yksinoikeuden saanut toiminimi muodosti rekisteröintiesteen. Vakiinnuttamiseen lainkohdan tarkoittamassa mielessä ei voinut vedota jälkikäteen, ja tällainen vakiinnuttaminen ei vaikuttanut toiminimien erottuvuuteen millään tavoin parantavasti.

Kantaja oli kärsinyt ”Merita Kiinteistöt Oy” -toiminimen käyttämisestä vahinkoa siten, että lähes päivittäin kantajayhtiö oli joutunut selvittämään ja selittämään Merita Kiinteistöt Oy:n ja Merit-Kiinteistöt Oy:n olevan eri yhtiö. Lisäksi kantaja oli menettänyt asiakkaitaan ja markkinoitaan vastaajayhtiölle nimien sekoitettavuuden ja vastaajayhtiön alkukesästä 1995 aloittaman ”Merita Kiinteistöt Oy” toiminimellä tapahtuneen voimakkaan tiedottamis- ja markkinointikampanjan vuoksi. Kampanjan aikana ja sen johdosta kantajan liikevaihto oli 1.5.1995 alkaneesta tilikaudesta lukien laskenut voimakkaasti siten, että kun liikevaihto tilikaudella 1.5.1994 – 30.4.1995 oli ollut 689.999,91 markkaa, se oli ollut tilikaudella 1.5.1995 – 30.4.1996 84.999 markkaa ja tilikaudella 1.5.1996 – 30.4.1997 356.184,01 markkaa. Koska asianosaisten toiminimet eivät olleet erotettavissa toisistaan ja sekoittuivat toisiinsa sekä johtivat yleisöä harhaan, vahingonkorvausvaatimuksen perusteena oli kaikki se haitta ja vahinko, joka harhaanjohtavuudesta aiheutui eli yleinen markkinahäiriö.

Toiminimen loukkaamista oli pidettävä tahallisena tekona, sillä käydyissä sovintoneuvotteluissa vastaajayhtiön puolesta oli ilmoitettu, että sillä jo nimeä rekisteröidessään oli ollut tiedossa Merit-Kiinteistöt Oy:n toiminimi. Erityisen loukkaavaksi ja päivittäistä liiketoimintaa haittaavaksi teki ”Merita Kiinteistöt Oy” toiminimen käyttö vielä se seikka, että molemmat yhtiöt toimivat samalla toimialalla eli kiinteistöjen ja asuin- ja kiinteistöyhtiöiden osakkeiden ja osuuksien kauppaan ja vuokraukseen liittyvällä alalla.

VASTAUS:
Merita Kiinteistöt Oy on kiistänyt kanteen sekä pyytänyt, että kanne hylätään ja kantaja velvoitetaan korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan.

Kiistämisen perusteet:
Vastauksessaan sekä edelleen kirjallisen ja suullisen valmistelun aikana vastaaja on kertonut, että Merita Kiinteistöt Oy oli Merita Oy:n tytäryhtiö ja kuului osana Merita-konserniin. Merita-konserni oli yleisesti tunnetusti Suomen Yhdyspankki Oy:n ja Kansallis-Osake-Pankin yhdistymisen kautta syntynyt pankki- ja rahoitusalan konserni. Nimi 11 Merita , oli otettu konsernin käyttöön siten, että Suomen Yhdyspankki Oy:n ja Kansallis-Osake-Pankin yhdistymisen kautta syntyneen uuden liikepankin toiminimi ”Merita Pankki Oy” oli julkistettu valtakunnallisesti 23.5.1995, rekisteröity pankin nimeksi 2.6.1995 ja otettu heti käyttöön. Merita -nimen julkistamisen jälkeen nimi oli konsernin nimiyhtenäisyyden saavuttamiseksi otettu käyttöön ja rekisteröity useimpien konsernin liiketoimintaan elimellisesti kuuluvien yhtiöiden toiminimiin, minkä lisäksi Merita oli tavaramerkkinä rekisteröity eri luokkiin.

Toiminimi ”Merita Kiinteistöt Oy” oli jo sellaisenaan erottumiskykyinen. Sen iskuosana oleva ”Merita” oli erisnimi, jolla jo lähtökohtaisesti oli hyvä erottumiskyky. ”Merita” oli kohtuullisen hyvin tunnettu ja käytetty naisen etunimi Suomessa. Toiminimien iskuosat ”Merit” ja ”Merita” erosivat visuaalisesti selkeästi toisistaan, minkä lisäksi eroavuutta lisäsivät, että kantajayhtiö käytti toiminimeään tavuviivalla varustettuna yhdyssanana toisin kuin vastaaja ja että vastaaja oli käyttänyt toiminimeään ulospäin suuntautuvassa markkinoinnissa ja lehti-ilmoittelussa tietyssä kirjoitusasussa. Myös äännettyinä kantajan ja vastaajan toiminimen iskuosat erosivat selvästi toisistaan, ja ne myös tavutettiin toisistaan eroavasti. Vastaajayhtiön toiminimen iskuosa assosioitui suomenkielisen erisnimen kautta, kun taas kantajan toiminimen iskuosa assosioitui latinankielisen alkusanan kautta ruotsinkielisestä sanasta ”merit”, joka äännettäessä painottui sanan loppuosalle.

Rekisteriviranomaiset olivat toiminimeä rekisteröitäessä suorittaneet arvion toiminimen erottamiskyvystä ja päätyneet siihen, että se oli riittävän erottumiskykyinen. Lisäksi ”Merita” oli rekisteröity sanamerkkinä tavaramerkkirekisteriin, mitä oli edeltänyt laaja ennakkotutkimus mahdollisista rekisteröinnin esteistä. Tavaramerkkirekisteriin oli aikaisemmin rekisteröity tavaramerkki ”Merit”, jonka ei kuitenkaan katsottu olleen sekoitettavissa Merita -nimeen. Vastaaja on myös huomauttanut, että Merita Kiinteistöt Oy:n toiminimen rekisteröintiin liittyen oli suoritettu toiminimitutkimus, josta ilmeni, että kaupparekisterissä oli jo entuudestaan huomattava määrä erilaisia toiminimiä, joiden iskuosissa oli vain yhden kirjaimen ero, esimerkiksi Meriba, Merito, Merisa, Merina, Erita ja niin edelleen, mikä osoitti sellaisenaan sen, että yhden kirjaimenkin eroa oli pidettävä erotettavuudelle riittävänä, kun näinkin monta lähellä olevaa toiminimeä tai tavaramerkkiä oli rekisteröity. Myös kantajayhtiön toiminimi oli rekisteröity kaupparekisteriin huolimatta siitä, että siellä oli entuudestaan ollut lukuisia toiminimiä, jotka olivat lähellä kantajayhtiön toiminimeä. Kaupparekisteriin oli myös merkitty lukuisia toiminimiä, joihin sisältyi yhdyssanana sana ”kiinteistöt”.

Sekoittumisvaaran osalta vastaaja on huomauttanut, että kantajan ja vastaajan toiminimet oli Helsingin ja lähialueen kattavaan puhelinluetteloon merkitty siten, että, sen perusteella käytännöllistä sekoittumisvaaraa ei ollut olemassa sekä että kantajayhtiö ei voinut olla kovin tunnettu kiinteistönvälitysalalla ja että kantajayhtiön ulospäin suuntautuva markkinointi ei ole voinut olla kovin aktiivista, millä oli merkitystä mahdollista sekoittumisvaaraa käytännössä arvioitaessa.

Edelleen vastaaja on toiminimilain 2 §:n 3 momenttiin viitaten huomauttanut, että vastaajan toiminimeen sisältyvä nimi ”Merita” oli hyvin lyhyessä ajassa sen käyttöönottamisesta saavuttanut yleisön keskuudessa poikkeuksellisen hyvän tunnettuisuuden ja saavuttanut siten sanotussa lainkohdassa tarkoitetun vakiintuneisuuden, mikä paransi toiminimen ”Merita Kiinteistöt Oy” erottumiskykyä, koska vastaajayhtiö oli yleisesti tunnetusti osa Merita-pankkikonsernia.

Erottumiskykyä paransi lisäksi se, että kantajayhtiön ja vastaajayhtiön harjoittamat toiminnat olivat sekä alueellisesti että asiallisesti erikaltaisia. Ratkaiseva merkitys konkreettisessa tilanteessa oli tosiasiallisella eikä kaupparekisteriin merkityllä toiminnalla.
vaikka toiminimet muutoin olisivatkin toisiinsa sekoitettavissa, siihen ei voinut vedota, jos asianomaiset toiminimenhaltijat tosiasiallisesti harjoittivat erilaista toimintaa. Laajasti katsottuna asianosaiset toimivat ns. kiinteistöalalla, mutta arvioitaessa toiminnan samankaltaisuutta toiminimilain tarkoittamalla tavalla, pelkästään samalla yleisellä alalla toimiminen ei tarkoittanut samankaltaista toimintaa. Kantajayhtiön tosiasiallinen toiminta muodostui kiinteistö- ja vuokrausvälityksestä, jollaista palvelua kantaja tarjosi lähinnä tavallisille kuluttajille ja pienyrityksille. Vastaajayhtiön toiminta sen sijaan kohdistui pääasiassa vastaajayhtiön kanssa samaan konserniin kuuluviin yrityksiin sekä institutionaalisiin sijoittajiin ja yrityksiin eikä vastaajayhtiö harjoittanut lainkaan välitystoimintaa. Merita konsernissa yleisöön kohdistuva kiinteistövälitys tapahtui konserniin kuuluvien Huoneistomarkkinointi Oy:n ja Huoneistokeskus Oy:n toimesta. Välitystoiminta oli siinä määrin erikoistunutta toimintaa, että se selvästi poikkesi vastaajayhtiön toiminnasta. Lisäksi kantaja harjoitti toimintaansa Suur-Helsingin alueella, kun taas vastaajan toiminta kohdistui koko maahan.

Vastaajayhtiön toiminimen käyttö ei saattanut aiheuttaa vahinkoa kantajayhtiölle, koska toiminimilaissa tarkoitettuna vahinkona ei voinut pitää pelkästään kanteessa kerrottuja seikkoja. Näyttötaakka väitetyistä vahingoista kuului kantajalle, koska vastaajalla ei käytännössä ollut mahdollisuuksia esittää selvitystä kantajan kärsimästä vahingosta. Kantajan liikevaihdossa tapahtunut aleneva kehitys saattoi olla -selitettävissä esimerkiksi Arsenalin ja Spondan tulolla kiinteistömarkkinoille ja liittyä markkinoilla esiintyneeseen ylitarjontaan ja kiristyneeseen kilpailuun.

TODISTELU

H:n kuuleminen:
Kantajan toiminimi:

Kantaja on päätynyt toiminimeen sanan ”meriitti” johdannaisena. Toiminimen iskuosa painotetaan suomalaisittain siten, että sanassa ”Merit” paino on sen ensimmäisellä tavulla.

Toiminnan laatu ja laajuus:

Yritys on yrityksenä pienen ja keskisuuren yrityksen väliltä, ja siinä työskentelee 1 – 3 henkilöä. Tällä hetkellä H:n tyttären ollessa äitiyslomalla H on yrityksen ainoa toimihenkilö. Yrityksen toimitilat sijaitsevat Helsingissä Hämeentiellä kerrostalon kolmannessa kerroksessa käsittäen kolme huonetta. Merit-Kiinteistöt Oy on toiminut kiinteistöalalla vuodesta 1989 alkaen. Yritys toimii suorien kontaktien, lähinnä toimitusjohtaja H:n henkilökohtaisen panoksen ja henkilötuntemuksen kautta. Kantajayritys etsi asiakkaita tai kohteita asiakkaan toivomusten mukaan toiminnastaan ilmoittelematta tai sitä erikseen mainostamatta. Kantajan puoleen ei ole käännytty kantajaa entuudestaan tuntematta. Kantajan asiakkailleen hankkimat kiinteistöt ovat pääosiltaan suuria yli 1.000 neliömetrin liike- konttori- ja varastotiloja sekä niiden joukossa on ollut myös markkamääräisesti suuria, miljoonaluokkaa olevia kauppoja. Pääsiallisina kohderyhminä ovat olleet suomalaiset suuryritykset sekä eräät lähetystöt. Yrityksen toiminta on käsittänyt kohteisiin liittyvää muutakin työtä, kuten rahoituksen suunnittelun. Kantaja toimii pääasiallisesti Helsingin alueella, mutta asiakkaita ja kohteita on ollut myös muualla maassa kuten Turussa, Tampereella ja Oulussa.

Tunnettuisuus:

Kantajan yrityksen toiminimi on tunnettu niissä suurissa yrityksissä, joiden kanssa Merit-Kiinteistö Oy:llä on ollut yhteistoimintaa. Tunnettuisuus on perustunut lähinnä toimitusjohtaja H:n henkilökohtaisiin yhteyksiin.

Haitan ilmenemismuodot:

Merita Kiinteistöt Oy:n markkinoille tulo on haitannut kantajayritystä, sillä nousukaudesta huolimatta kantajan liikevaihto on laskenut. Ainakin kahdessa konkreettisessa tapauksessa asianosaisten toiminimet olivat sekoittuneet, jolloin kantaja ei ollut saanut aiottua kauppaa.

Toisessa tapauksessa asiakkaan Index Oy:n sihteeri oli erehdyksessä kääntynyt vastaajan puoleen kantajan asemesta, jolloin toimeksianto oli ohjautunut vastaajalle. Mainitun yrityksen toimitusjohtajana toimii kantajan tyttären mies. Sihteeri ja H eivät olleet varsinaisesti tuttuja keskenään. Mainitusssa yrityksessä työskentelee toistakymmentä henkilöä. Toinen samankaltainen erehdys oli tapahtunut marraskuussa 1995 Oulussa, jolloin Merita Kiinteistöt Oy oli jo ehtinyt hoitaa kaupan H:n saavuttua paikalle viikkoa toimeksiannosta sopimisen jälkeen.

Merita Kiinteistöt Oy:n markkinoille tulon ja ilmoittelun jälkeen kantajan toimistoon oli tullut puhelinsoittoja ja postia, jotka eivät kantajalle kuuluneet, alkuvaiheessa viikottain. Virheellistä postitusta ei ollut tullut vuoden 1996 alun jälkeen, mutta puhelinsoittoja tuli edelleen, jotka olivat häiritseviä ja joihin vastaamiseen meni aikaa. Arsenalin ja Spondan markkinoille tulo ei ole vaikuttanut kantajan liikevaihdon laskuun. H ei muistanut lukuja liikevaihdon kehityksestä. Tilikausi, joka oli päättynyt 30.4.1995, oli ollut poikkeuksellisen hyvä johtuen, aikaisemmin tehdystä työstä ja alkavasta nousukaudesta. Mahdollisesti syksyllä 1994 oli tehty eräs merkittävä kauppa, millä oli vaikutuksensa liikevaihdon suuruuteen. Asianosaisten toiminimien sekoitettavuus oli tullut esiin erityisesti keskusteluissa uusien asiakkaiden kanssa. Kantajan aikaisempiin asiakasyrityksiin tulleet uudet toimihenkilöt olivat luulleet kantajan yrityksen olevan sama kuin Merita Kiinteistöt Oy. Erehdyksiä oli sattunut myös pankkien kanssa. H:n käsityksen mukaan erehdyksiä oli ollut enemmänkin. Erehdykset tuntuivat ”ärsyttävältä”.

Muuta:

H ilmoitti kysyttäessä, että Merita Pankki Oy:n ja kantajan välinen toimeksiantosopimus oli syntynyt kantajan aloitteesta.

>

PH:n kuuleminen:
Todistajan asiantuntemus:

Todistaja oli toiminut Patentti- ja rekisterihallituksen kaupparekisteriosastolla lakimiehenä ja jaostopäällikkönä yhteensä 15 vuotta sekä koko sen ajan työskennellyt toiminimilainsäädäntöön. liittyvien asioiden parissa vuoteen 1994 saakka. Todistaja on tutkinut ja ollut tekemässä tuhansia toiminimiratkaisuja. Tällä hetkellä todistaja toimi yksityisenä lakimiehenä.

Viranomaiskäytäntö tutkittaessa nimiesteitä:

Käytännössä nimien sekoitettavuutta tutkitaan koneellisesti ruotsalaisen yhtiön tutkituttamana. Suomen ja ruotsin kielen eroista johtuu, että koneellinen tutkimus ei pysty löytämään kirjalliseen tulosteeseen aina toiminimiä, jotka ovat sekoitettavissa tai eivät edes ole eroitettavissa toisistaan. Merit-Kiinteistöissä on sanassa väliviiva, ja väliviiva tulkitaan ikään kuin kirjaimeksi, jonka takia koneen antama tuloste ei välttämättä anna mahdollista estettä ilmi. Jos este havaitaan ja kysymys on sekoitettavuudesta, otetaan yhteyttä toiminimen haltijaan, joka oli mahdollinen este ja sekoitettavissa rekisteröitäväksi yritettävään toiminimeen, ja häneltä pyydetään suostumus, jotta toiminimi voitaisiin rekisteröidä, koska toiminimet ovat niin lähellä toisiaan. Uuden toiminimen haltijan on järjestettävä vanhan toiminimen haltijan suostumus. Todistajan käsityksen mukaan käsiteltävässä asiassa koneellinen tutkimus ei ole toiminut ja tulosteeseen ei ole löydetty Merit-Kiinteistöt nimistä toiminimeä. Ratkaisu on mahdollisesti tehty väärin perustein eli asianomaisella virkamiehellä ei ole ollut tietoa, että toiminimi on rekisterissä.

Aikaisemmin rekisteröidyn toiminimen haltijalla on aikaisempi oikeusperuste. Merita Kiinteistöt Oy on mahdollisesti virheen perusteella päässyt rekisteröimään toiminimensä, mutta toiminimeä ei voi vakiinnuttaa enää jo aikaisemmin rekisteröidyn toiminimen jälkeen. vakiinnuttamisen tulee tapahtua ennen, ja ”nyrkkisääntö” vakiinnuttamisessa on viisi vuotta. Todistajan käsityksen mukaan Merita Kiinteistöt Oy:tä ei todistajan käsityksen mukaan olisi rekisteröity, jos ratkaisijan tiedossa olisi ollut Merit-Kiinteistöt Oy -toiminimi, Ratkaisija olisi vaatinut, että Merita Kiinteistöt Oy hankkisi Merit-Kiinteistöt Oy:ltä kirjallisen suostumuksen. Asianosaiset toiminimet eivät erotu toisistaan ja ovat myös sekoitettavissa, mikäli ne toimivat samantyyppisellä alalla. Sanalla ”kiinteistöt” ei ole merkitystä, vaan ratkaiseva merkitys on sanan iskuosalla. Jo pitemmän aikaa viranomaiskäytäntö toiminimiratkaisuissa on ns. löysentynyt, koska toiminimiratkaisuja tulee koko ajan lisää, ja siinä otetaan myös se riski, että ,jopa sekoittuvia toiminimiä voidaan merkitä rekisteriin, koska viranomainen ei voi tietää, mitä toimintaa yhtiöt käytännössä harjoittavat. Kaupparekisteri toivoo tuomioistuinratkaisuja toiminimikäytännöstä.

Todistaja ei ole ollut tekemisissä kysymyksessä olevan ratkaisun kanssa eikä voi tietää, mitä ratkaisija on miettinyt tai mitä hän on tehnyt. Todistaja on nähnyt kirjallisen tulosteen ja tietää kokemuksensa perusteella sen, että siihen ei ole löydetty Merit-Kiinteistöt Oy:tä. Jos rekisterissä on tavaramerkki, joka kuuluu samaan luokkaan, tutkimus suoritetaan. Todistaja ei tiedä, että tässä tapauksessa vertaamista olisi suoritettu tai että olisi suoritettu muita toiminimitutkimuksia kuin se, mikä hänelle on esitetty.

Todistaja pyysi palkkioksi oikeuteen saapumisesta 8.000 markkaa, minkä kantaja myönsi oikeaksi.

HH:n kuuleminen:

HH on toiminut vastaajayhtiön toimitusjohtajana sen perustamisesta keväästä 1995 saakka. HH ei ollut ollut vastaajan Merita Kiinteistöt Oy:n toiminimen rekisteröintiin liittyvässä prosessissa käytännöllisesti katsoen lainkaan mukana.

Vastaajan toiminnan laatu ja laajuus:

Yhtiön tarkoituksena on hoitaa Meritan kiinteistöomaisuutta parhaan tuoton tuottamalla tavalla vuokraamalla ja myös myymällä kiinteistöjä. Erillinen osakeyhtiö perustettiin hallinnoimaan fuusioituneiden pankkien kiinteistökantaa. Vastaaja kuuluu Merita-konserniin siten, että sen omistajia ovat Merita Pankki Oy, Merita Oy ja pienessä määrin Merita Rahoitus Oy. Huoneistomarkkinointi Oy ja Huoneistokeskus Oy ovat vastaajan sisaryhtiöitä. Vastaajan kiinteistökannan kokonaisarvo tällä hetkellä on noin 23 miljardia markkaa koostuen erityyppisistä tiloista pääosin toimitilakiinteistö kuten liike- ja toimistotiloista. Vastaajalla on omat toimitilat Itä-Pasilan toimitalossa, jossa työskentelee noin 160 henkilöä. Vastaajan toiminta-alue on koko Suomi. Tiloja vuokrataan, tehdään sopimuksia. sekä suoritetaan hallinnointityötä, isännöintityötä ja kirjanpitoa jne. Vastaajan omistuksessa on noin 1.000 kiinteistöyhtiötä ja vuokralaisia lähes 3.000 ja vuokrasopimuksia lähes 9.000. Vastaaja ei välitä toisten omistamia toimitiloja, ei myy eikä vuokraa. Vastaajalla ei ole LKV-oikeuksia. Toimintaa markkinoidaan monipuolisesti lehti-ilmoituksin ja Merita Pankin kautta. Toiminimeä käytetään osana Meritan yrityskuvaa määrätyn logon kautta, josta on yksityiskohtaiset ohjeet, ja joka on tiukasti säännelty.

Vastaaja hoitaa heille tulevat kyselyt itse. Jos heiltä ei löydy tyydyttävää ratkaisua, niin asia ei ole enää vastaajan intressissä. Asiakasta ei ohjata sisaryrityksiin. Todistajan mielestä kiinteistön hankkija, vuokraaja tai ostaja, tekee hankintapäätöksen tarpeidensa, kuten alueen tai kohteen koon, perusteella.

Vastaajan toiminimen tunnettuisuus:

HH:n käsityksen mukaan Merita Kiinteistöt Oy on hyvin laajalti tunnettu kiinteistöalalla sanan laajassa mielessä. Vuoden 1996,lopussa tehdyn tutkimuksen mukaan vastaaja oli tunnettuisuudessa alalla kolmantena. Meritan nimi tuli erittäin nopeasti tunnetuksi. Valmiiksi tehdystä kampanjasta luovuttiin vajaan kahden viikon kuluttua nimen julkistamisen jälkeen, koska tunnettuisuus oli tullut saavutetuksi median kautta.

Kantajan toiminimen tunnettuisuus:

Todistaja ei tuntenut kantajayhtiötä. Todistajan tiedossa ei ollut, että vastaajan asiakkaat tai sidosryhmät olisivat sekoittaneet asianosaiset toisiinsa, vaikka asiassa on suoritettu tiedusteluja.

Kiinteistöalan yleinen kehitys:

Kiinteistömarkkinoilla 1980-luvun lopulla vallinnut korkeasuhdanne katkesi vuoden 1990 alussa ja sen jälkeen mentiin voimakkaasti alaspäin. Toimitilakysyntä elpyi vasta runsas vuosi sitten. Tarjontaa on ollut runsaasti kaiken aikaa. Arsenal on tuonut markkinoille poikkeuksellisen paljon myytävää tavaraa.

Muuta:

Käytännössä toiminimen muuttaminen tulisi merkitsemään vastaajalle paljon kustannuksia. Jo asiakirjojen ja lomakkeiden muuttaminen merkitsisi satojen tuhansien kustannuksia sekä uuden nimen markkinoille lanseeraaminen olisi samaa luokkaa.

N:n kuuleminen:

Todistaja on toiminut noin kahdeksan vuotta Rautakirja Oy:n palveluksessa kiinteistöjen vuokraamiseen ja hankkimiseen liittyvissä asioissa ja vastaavissa tehtävissä muualla eli yhteensä noin 10 vuoden ajan Rautakirja-yhtymällä on konsernissa toimipisteitä ja -tiloja lähes 1.000 kappaletta.

Kiinteistöjen ja toimitilojen hankkiminen ja vuokraaminen:

Uusia tiloja hankitaan olemalla itse aktiivinen ilmoitetun markkinoinnin kautta tai yrityksille tarjotaan suoraan. Hankkijan kannalta keskeisenä on kohteen määrittely sijainnin tai kohteen suuruuden suhteen. Ratkaisevaa ei ole, mitä kautta kohde tulee, vaan tilan soveltuvuus. Kohteen 1öydyttyä otetaan tarjoajaan kontakti, jonka jälkeen pyydetään kirjallista materiaalia. Tämän jälkeen seuraavat neuvottelut ja muut kaupankäyntitoimenpiteet. Yhteydenpito muodostuu henkilökohtaiseksi ensimmäisen kontaktin jälkeen. Sen jälkeen taustayhtiöllä ei ole merkitystä.

Mahdollinen sekoittumisvaara:

Alalla toimivilla yrityksillä on hyvin yleistä, että niillä ori toiminimessä sana ”kiinteistö”.
Se on alalle kuuluvaa sanastoa. Kiinteistöä hankittaessa sekoittumistilanne kahden yrityksen välillä tuskin pääsee syntymään, koska työhön kuuluu se, että alkuselvittelyn yhteydessä jo selvitetään se, jonka kanssa ollaan tekemisissä. Jos yrityksessä, jonka kanssa todistaja aikaisemmin on ollut tekemisissä, kontaktihenkilö on vaihtunut, todistaja on joko ottanut häneen uudelleen yhteyttä, jos aikaisempi suhde on toiminut hyvin, mutta on myös jatkettu yrityksen kanssa, josta hän on lähtenyt.

Todistajan mielestä asianosaisten toiminimet saattavat olla sekoitettavissa, jos sana sanotaan huolimattomasti, mutta tilanteita on vaikea kuvitella, koska kohdetta etsittäessä otetaan jo taustatiedot esille.

Toiminimien tunnettuisuus:

Todistaja on ollut yhteydessä Merita Kiinteistöt Oy:n kanssa. Yhtiö on alalla erittäin tunnettu. Se yhdistetään erityisesti toimitilojen osalta Merita Pankkiin. Todistaja ei tunne kiinteistövälitysalalla toimivaa yritystä Merit-Kiinteistöt Oy. Todistaja ei tunne henkilöitä, jotka olisivat olleet kantajayhtiön kanssa tekemisissä. Todistajalla ei kuitenkaan olisi välttämättä tietoa, jos hänen esimiehensä neuvottelisi kantajayhtiön kanssa.

Kiinteistöalan yleinen kehitys:

Tällä vuosikymmenellä alalla on käyty aallon harjalta syvään lamaan ja nyt ollaan taas menossa kohti parempaa. Toimitilojen tarjonta on 1990-luvun jälkeen lisääntynyt ”huikeasti”. Tarjoajakentässä on viime vuosina tapahtunut suuria muutoksia.

TUOMIOLAUSELMA
Käräjäoikeus katsoo jääneen näyttämättä, että vastaajan toiminimi ”Merita Kiinteistöt Oy” olisi sekoitettavissa kantajan toiminimeen ”Merit-Kiinteistöt Oy” sekä että Merit-Kiinteistöt Oy olisi saattanut kärsiä toiminimien sekoittumisesta toisiinsa vahinkoa, minkä vuoksi kanne hylätään.

Merit-Kiinteistöt Oy velvoitetaan korvaamaan Merita Kiinteistöt Oy:n oikeudenkäyntikulut 67.969,27 markalla korkoineen 3.10.1997 lukien. Vuotuisen viivästyskoron määrä on Suomen pankin kulloinkin voimassa oleva viitekorko lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä.

Merit-Kiinteistöt Oy velvoitetaan suorittamaan kuulemalleen todistajalle PH:lle korvaukseksi oikeuteen saapumisesta 8.000 markkaa.

TUOMION PERUSTELUT

[Skannatusta tekstistä puuttuu tästä kohtaa kokonaan noin 1 ½ sivua tekstiä. Instituutissa oleva paperiversio on kuitenkin täydellinen].

[–] kuin vastaaja vaan kantajan toiminta perustuu lähinnä henkilökohtaisiin yhteyksiin mahdollisten asiakkaiden kanssa (kantajan edustaja H ja vastaajan edustaja HH ). Kiinteistöalan erityisenä piirteenä kiinteistäjä ja toimitiloja hankittaessa ja vuokrattaessa on, että sanottuja tiloja itselleen haluava ei tee hankintapäätöstään sattumanvaraisesti vaan harkintaan perustuen, jossa harkinnassa määräävänä seikkana ovat hankittavan kohteen yksilölliset piirteet kuten esimerkiksi kohteen sijainti, suuruus tai hinta ( kantajan edustaja H, vastaajan edustaja HH ja vastaajan todistaja N), Mainitun selvityksen perusteella käräjäoikeus katsoo, että toiminimet ”Merit-Kiinteistöt Oy” ja ”Merita Kiinteistöt Oy” eivät yritysten toiminnan erilaisuudesta johtuen ole käytännössä sekoitettavissa toisiinsa toiminimilain tarkoittamassa merkityksessä, vaikka yritykset toimivatkin samankaltaisella toimialalla.

Vaikka asianosaisten toiminimet ”MeritKiinteistöt Oy” ja ”Merita Kiinteistöt Oy” eivät olekaan sekoitettavissa toisiinsa, käräjäoikeus on arvioinut myös esitetyn näytön väitetystä kantajan kärsimästä vahingosta.

Elinkeinotoiminnassa ei ole poikkeuksellista, että kahden yrityksen toisiaan lähellä olevat toiminimet voivat yrityksiä entuudestaan tuntemattomien henkilöiden tai toisten yritysten piirissä jossain määrin sekoittua ja myös sekoittuvat toisiinsa erityisesti silloin, kun yritykset toimivat samalla alalla. Käräjäoikeus katsoo kuitenkin, että elinkeinonharjoittajan on alistuttava tähän kiusalliseen tosiasiaan niin kauan, kuin toiminimien mahdollinen toisiinsa sekoitettavuus ei aiheuta oleellista haittaa asianomaisen elinkeinonharjoittajan liiketoiminnalle.

Käräjäoikeus katsoo selvitetyksi, että II MeritKiinteistöt Oy ” -toiminimi on muutamassa tapauksessa sekoittunut toiminimen II Merita Kiinteistöt Oy n kanssa siten, että kantaja on saattanut kärsiä siitä vahinkoa tapahtuneesta kaupasta saamatta jääneen välityspalkkion muodossa ( kantajan edustaja H ). Vahingon syntymistä ei huomioon ottaen edellä hankintapäätöksen syntymisestä lausuttua kuitenkaan voi pitää yksiselitteisen varmana. Koska on selvitetty ( vastaajan edustaja HH ja todistaja N ), että tarjolla olevien liiketilojen määrä 1990-luvun alun jälkeen on voimakkaasti lisääntynyt, mikä on johtanut suoranaiseen ylitarjontaan vuosina 1995 ja 1996, ei sanottuna aikana tapahtuneen laskun kantajan liikevaihdossa, verrattaessa sitä kantajan liikevaihtoon 30.4.1995 päättyneellä tilikaudella, voida katsoa olevan seurausta vastaajan toiminimen käyttöön ottamisesta, vaan liikevaihdon alenemista voidaan pitää pikemminkin seurauksena kiristyneestä kilpailusta alalla.

Käräjäoikeus katsoo siten Merit-Kiinteistöt Oy:n kärsimäksi vahingoksi ainoastaan virheellisten postitusten ja erehdyssoittojen aihauttaman harmin ja haitan, joista virheellisten postitusten aiheuttama haittakin nyttemmin on poistunut ( kantajan edustaja H ) . Virhesoittojen aiheuttamaa haittaa on, huomioon ottaen edellä elinkeinotoiminnasta yleisesti lausuttu, pidettävä
vähäisenä ja muuna kuin toiminimilaissa tarkoitettuna elinkeinonharjoittajan kärsimänä vahinkona.

Alempi oikeusaste

Helsingin käräjäoikeus 4 os. 3.9.1997 no 22485 (96/936) (liitteenä)

Ratkaisun lainvoimaisuusEi tiedossa
Asiasanatlaajalti tunnettu, sekoitettavuus, tunnettuus
Huomautukset

Teksti on skannattu, joten siinä voi tarkistuksesta huolimatta olla virheitä. Käräjäoikeuden tuomiosta puuttuu kokonaan 1 1/2 sivua, jotka kuitenkin paperiversiossa ovat tallella.

Share: