RATKAISTU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA:
A oli markkinoinut ja myynyt asiakkaille ohjelmistovalmistajien liikkeelle laskemia tietokonealan ohjelmistotuotteita muun muassa siten, että hän oli
– pakannut uudelleen päivitys- ja tuotevaihto-ohjelmina jakeluun tarkoitettuja ohjelmatallenteita sekä muunnellut ohjelmien pakkausten sisältöjä,
– myynyt pelkkiä ohjelmalevykkeitä ja vain jälleenmyyjien käyttöön tarkoitettuja esittelytuotteita,
– myynyt ohjelmistopaketteihin kuuluneita lisenssiasiakirjoja erikseen ohjelmien käyttöoikeustodistuksina,
– myynyt ohjelmistotuotteita, joihin hän oli liittänyt muuntelemiaan lisenssiasiakirjoja, ja
– kiinnittänyt uudelleen pakkaamiensa tuotteiden pakkauksiin ohjelmistovalmistajien suojattuja tavaramerkkejä.
A oli pyrkinyt saamaan aikaan käsityksen, että hän oli markkinoinut ja myynyt ohjelmistovalmistajien sellaisenaan markkinoille saattamia ja tavanomaiseen jakeluun tarkoitettuja tuotteita. Hän ei ollut ilmoittanut asiakkaille, että kysymys oli ulkoisesti muunnelluista ja uudelleen pakatuista ohjelmistotuotteista. A oli myös levittänyt myymiensä päivitysohjelmien mukana kirjallista asennusohjetta, jolla ohjelma voitiin asentaa asiakkaan tietokoneelle.
Helsingin käräjäoikeus oli tuominnut (1998) yrittäjän tekijänoikeusrikoksesta, tietokoneohjelman suojauksen poistovälineen luvattomasta levittämisestä, tavaramerkkioikeuden loukkauksesta, petoksista, markkinointirikoksesta ja kilpailumenettelyrikoksesta yhden vuoden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Helsingin hovioikeus oli muuttanut KäO:n tuomiota siten, että se hylkäsi (2000) syytteet tekijänoikeusrikoksesta ja tietokoneohjelman suojauksen poistovälineen luvattomasta levittämisestä.
Korkeimman oikeuden ennakkoratkaisussa käsiteltiin erityisesti levittämisoikeuden raukeamissäännösten (eli ns. sammumista) soveltumista tietokoneohjelmien jakeluun.
KKO katsoi, että laajaan levitykseen tarkoitettujen tietokoneohjelmien kaupassa oli kyse ohjelman lopullisesta luovutuksesta. Yrittäjä oli hankkinut ohjelmat kertakorvausta vastaan. Ohjelmistoyhtiöt eivät voineet yksipuolisesti rajoittaa ohjelmien kauppaa ja säilyttää itsellään määräysvaltaa yksittäiseen tietokoneohjelman kappaleeseen ja sen levittämiseen, joten yrittäjä ei ollut syyllistynyt tekijänoikeusrikokseen tietokoneohjelmien suhteen. Sen sijaan myydessään ohjelmistopaketteihin kuuluneita lisenssiasiakirjoja erikseen ohjelmien käyttöoikeustodistuksina yrittäjän katsottiin loukanneen ohjelmistoyhtiöiden valmistusoikeutta ja syyllistyneen siten tekijänoikeusrikokseen.