-verkkolehtiTiivistelmä 15.6.2010 / IAL
Alza Corporationille oli myönnetty Suomessa voimassa oleva patentti numero FI/EP 1381352 sekä suomalaiset hyödyllisyysmallit 6962 ja 7431. Janssen-Cilag hyödynsi Suomessa yksinomaisella lisenssillä näitä immateriaalioikeuksia, jotka suojasivat sen Suomessa markkinoimia Durogesic-tuotemerkillä myytäviä fentanyylilaastareita. Actavis oli tuonut marraskuussa (2007) markkinoille Fentanyl Actavis – tuotteet, joiden tiettyjen vahvuuksien väitettiin loukkaavan Janssen-Cilagin mainittuja oikeuksia. Janssen-Cilag oli vaatinut käräjäoikeutta kieltämään loukkaavien tuotteiden markkinoinnin, valmistamisen, tarjoamisen, vaihdantaan saattamisen ja maahantuonnin tai hallussapidon näitä tarkoituksia varten.
Molempien osapuolten tuote oli monoliittinen laastari, jonka ihokontaktissa oleva liima sisälsi fentanyyliä. Tämän liimasäiliön sisältämät ainesosat jakautuivat tasaisesti koko säiliön alueelle, eivätkä muodostaneet erilaisia kerroksia säiliössä. Lääkeaine imeytyi laastareista hitaasti ihon läpi.
Käräjäoikeus oli ottanut ratkaisussaan lähtökohdaksi kyseessä olevien patentin ja hyödyllisyysmallien olemassaolon. Sen mielestä asianosaisten esittämien seikkojen perusteella oli ollut selvästi todennäköisempää, että turvaamistoimen hakijan oikeutta oli loukattu kuin että loukkausta ei ollut tapahtunut. Hakijat olivat vedonneet mm. tuotteiden samankaltaisuuden osoittaviin laboratoriotutkimuksiin ja tuotteiden myynnin heijastamiin merkittäviin taloudellisiin intresseihin. Vastaajat eivät olleet riitauttaneet näitä seikkoja. Ne olivat kuitenkin uuteena perusteena väittäneet vastaajan tuotteiden ylikylläisyyden muodostavan olennaisen eron tuotteiden välillä. Hakija oli kiistänyt tämän. Käräjäoikeus oli pitänyt todennäköisempänä, että vaade-edellytys turvaamistoimelle oli olemassa. Myös hakijan kaupalliset intressit puolsivat selvästi vaaraedellytyksen täyttymistä.
Koska hakija oli kuitenkin toimittanut hakemuksensa käräjäoikeudelle yli vuoden kuluttua siitä, kun vastaajien tuotteet olivat tulleet markkinoille, hakijan oli katsottu voivan osin perustaa väitteensä jo markkinoille tulleiden tuotteiden pakkausselosteisiin. Vastaavasti Actaviksen tuotteiden vetäminen pois markkinoilta olisi voinut oikeuden mukaan vahingoittaa tuotteiden goodwill-arvoa. Näin ollen tuomioistuin oli antanut oikeuskirjallisuuteen vedoten painoarvoa hakijan passiivisuudelle sekä hyöty-haitta -vertailulle ja oli hylännyt vaatimuksen.
Janssen-Cilag valitti ratkaisusta Helsingin hovioikeuteen. Vaade-edellytystä harkitessaan hovioikeus mukaili käräjäoikeuden ratkaisun perusteluja. Se totesi lisäksi, ettei osapuolten tuotteiden yli- ja alikylläisyyttä voitu summaarisessa asiassa lopullisesti tutkia, ja että Actaviksen oli myöntänyt tuotteidensa olevan suurimmalta osin Janssen-Cilagin immateriaalioikeuksien mukaisia.
Hovioikeus kuitenkin piti laboratoriotutkimusten ja muun selvityksen hankkimista turvaamistoimihakemuksen tueksi hyväksyttävänä syynä sille, että kyseinen hakemus oli tehty yli vuosi Actaviksen tuotteiden markkinoille tulon jälkeen. Janssen-Cilagin ei siis voitu katsoa olleen asiassa passiivinen. Lisäksi sen patentin ja hyödyllisyysmallin suoja-ajat olivat vasta alkamassa, ja turvaamistoimen myöntämättä jättäminen olisi voinut aiheuttaa merkittävää vahinkoa hintojen tai menetetyn markkinaosuuden johdosta.
Näin ollen turvaamistoimen määräämiselle oli myös haittavertailun kannalta edellytykset, joten hovioikeus muutti käräjäoikeuden päätöstä ja määräsi turvaamistoimen hakemuksen mukaisesti.