-verkkolehtiKäräjäoikeus oli Arla Ingman Oy:n kanteesta tuominnut Valio Oy:n menettämään tavaramerkin VOIMARIINI rekisteröinnin käyttämättömyyden perusteella. Valio Oy (valittaja) vaati hovioikeutta kumoamaan käräjäoikeuden tuomion ja hylkäämään Arla Ingman Oy:n (vastaaja) kanteen.
Valittajan mukaan vastaajalta oli ensinnäkin puuttunut asiassa kanneoikeus, sillä tavaramerkistä ei aiheutunut vastaajalle tavaramerkkilain 27 §:n 2 momentissa tarkoitettua haittaa. Mikäli vastaajalla olisikin ollut asiassa kanneoikeus, olisi valittajalla joka tapauksessa ollut hyväksyttävä syy tavaramerkin käyttämättömyydelle. Valittajan mukaan tavaramerkin VOIMARIINI käyttämättömyys oli kestänyt ainoastaan kuusi ja puoli vuotta. Valittaja oli joutunut lopettamaan tavaramerkin VOIMARIINI käyttämisen voi-kasvisrasvatuotteessa vuonna 2005 Euroopan unionin maataloustuotteita koskevat asetuksen (ETY) N:o 1898/87, korvattu asetuksella 1234/2007 (maatalousasetus), johdosta. Valittajan mukaan sen laajalti tunnettu tavaramerkki VOIMARIINI oli kuitenkin tarkoitus ottaa käyttöön uudessa tuotteessa sen jälkeen, kun kuluttajat olisivat tottuneet uuteen tavaramerkkiin OIVARIINI, joka oli korvannut tavaramerkin VOIMARIINI kyseessä olevan tuotteen tunnuksena.
Vastaaja vaati valituksen hylkäämistä. Tavaramerkistä VOIMARIINI oli sille haittaa, sillä se esti vastaajan tavaramerkin INGMARIINI rekisteröinnin. Lisäksi valittajalla ei ollut tavaramerkkilain 26 §:n 2 momentissa tarkoitettua hyväksyttävää syytä tavaramerkin VOIMARIINI yli viisi vuotta kestäneelle käyttämättömyydelle.
HO katsoi, vastaajalla oli ollut kanneoikeus asiassa. KHO oli katsonut päätöksessään 8.7.2011 nro 1996, että tavaramerkin VOIMARIINI rekisteröinti esteenä vastaajan tavaramerkin INGMARIINI rekisteröinnille. Näin ollen oli katsottava, että vastaajalla oli asiassa todellinen intressi.
Seuraavaksi HO totesi, että tavaramerkki VOIMARIINI oli ollut käyttämättömänä yli viisi vuotta, eikä käytön valmisteluja ollut aloitettu ennen, kuin vastaaja oli pannut vireille merkin rekisteröinnin menettämistä koskevan kanteen. Valittaja oli esittänyt käyttämättömyyden johtuneen maatalousasetuksesta. HO viittasi EUT:n ratkaisukäytäntöön (C-246/05 – Häupl). EUT:n tulkinta tavaramerkkidirektiivin 12 artiklan 1 kohdasta on, että hyväksyttävän syyn tavaramerkin käyttämättä jättämiseen muodostavat esteet, joilla on riittävän välitön yhteys tavaramerkkiin ja jotka tekevät kyseisen tavaramerkin käyttämisen mahdottomaksi tai kohtuuttomaksi sekä jotka ovat riippumattomia tavaramerkin haltijan tahdosta. Tällä perusteella HO arvioi sanottujen edellytysten täyttymistä maatalousasetuksen sekä tavaramerkin VOIMARIINI osalta.
HO katsoi, että maatalousasetuksen voimaantulosta johtunut tilanne ei ollut sellainen, ettei olisi ollut kohtuutonta edellyttää Valiolta tavaramerkin VOIMARIINI käyttöön ottamista ennen Arlan kanteen vireille panoa. Vaikka maatalousasetuksesta oli riidattomasti johtunut este käyttää tavaramerkkiä VOIMARIINI sille tuotteelle, jonka tunnuksena merkkiä oli käytetty 25 vuoden ajan, oli kyseisen esteen synty ollut tiedossa jo kymmenen vuotta ennen asetuksen voimaan tuloa. Lisäksi suunnitelmia tavaramerkin VOIMARIINI käyttöön ottamiselle ei ollut esitetty.
HO katsoi, ettei aihetta KO:n ratkaisun lopputuloksen muuttamiselle ollut.
(MH)