-verkkolehtiKäsittely HO:ssa koski Helsingin käräjäoikeuden ratkaisua 30.9.2015 nro 140467, jossa vastaajina olivat A, B, C ja TVKaista Oy. Asianomistajina olivat Kopiosto, MTV Sisällöt, Musiikkituottajat – IPFI Finland, Sanoma Media Finland, Teosto, Tuotos, Yleisradio, Fox International Channels Finland, SBS Discovery Nerworks Finland ja Nordea Rahoitus Suomi.
Syyttäjä vaati HO:ssa, että C tuomitaan tekijänoikeusrikoksesta ja C, A ja B tuomitaan törkeästä petoksesta. A:n ja B:n rangaistuksia vaadittiin joka tapauksessa korotettaviksi liiketoimintakieltoon määräämisen ohella. TVkaista Oy:n konkurssipesä vaati vastavalituksessaan, että vaatimukset tavaramerkkilain mukaisesta korvauksesta hylätään, vaatimukset tekijänoikeuslain mukaisesta hyvityksestä hylätään ja TVkaistan maksettaviksi tuomittuja edellä mainittuja hyvityksiä joka tapauksessa määrältään alennetaan. Asianomistajat vaativat, että C tuomitaan tekijänoikeusrikoksesta ja A, B ja C törkeästä petoksesta, ja että rangaistuksia ainakin korotetaan.
A:tä, B:tä ja C:tä (jäljempänä vastaajat) oli KO:ssa syytetty siitä, että he olivat tekijänoikeuslain säännösten vastaisesti käyttäneet luvatta televisiolähetyksiä ja niissä olevia teoksia. Syytteen mukaan TVkaistan palvelu oli ollut koko tekoajan toteutettu niin sanotun keskitetyn tallennuksen periaatteella. Tämä tarkoitti sitä, että TVkaista valmisti televisio-ohjelmista kappaleita ja saattoi ne yleisön saataviin.
Vastaajat katsoivat, että palvelu oli toteutettu tekoaikana ainakin neljällä eri tavalla, josta keskeisin oli ollut virtuaalisiin käyttäjäkohtaisiin digibokseihin perustuva ratkaisu. Vastaajien mukaan jokainen käyttäjä oli pystynyt tallentamaan henkilökohtaisen kopion, joka oli ollut erotettavissa toisten käyttäjien kopioista.
HO katsoi, että yksityisen kopioinnin kannalta keskeisintä on arvioida sitä, miten ja kenen toimesta päätös kappaleen valmistamisesta syntyy, ja kenen voidaan katsoa suorittavan kopiointitoimenpiteen. KO:n tuomiosta ilmenevien seikkojen lisäksi HO kiinnitti huomiota TVkaistan suunnitteluvaiheen teknisiin selvityksiin, joiden katsottiin viitanneen ennemmin keskitetyn tallennusjärjestelmän luomiseen. Mainittua digiboksijärjestelmää ei oltu myöskään mainittu yhtiön viestinnässä. HO katsoi asiassa tulleen luotettavasti näytetyksi, että TVkaistan palvelu on teknisesti perustunut syytteessä tarkoitettuun keskitettyyn tallennukseen. A:n ja B:n katsottiin syyllistyneen tekijänoikeusrikoksiin.
Syyttäjä oli vaatinut C:lle rangaistusta tekijänoikeusrikoksesta sen perusteella, että tämä oli toiminut A:n ja B:n neuvonantajana, ja yhdessä näiden kanssa ansaintatarkoituksessa tekijänoikeuslain vastaisesti loukannut toisen oikeutta. HO ei muuttanut tuomiota, sillä C:llä ei näytetty olleen TVkaistan teknisestä toteuttamistavasta tarkempaa tietoa, eikä hän ollut osallistunut palvelun tekniseen kehittämiseen eikä muuhunkaan tekijänoikeusrikoksen täytäntöönpanotoimeen.
Vastaajat olivat HO:ssa nostaneet esille kysymyksen siitä, onko 1.6.2015 voimaan tulleella verkkotallennuspalvelun tarjoajan sopimuslisenssiä koskevalla lainkohdalla vaikutusta heidän menettelynsä rangaistavuuteen. HO katsoi, ettei TVkaistan palvelu olisi täyttänyt tekijänoikeuslaissa tarkoitettuja sopimuslisenssin ehtoja, joten palvelu olisi tällä tavoin toteutettuna myös voimassa olevan tekijänoikeuslain vastainen.
TavaraML:n mukaista loukkausta koskien B oli esittänyt väitteen, etteivät asiakkaat olleet luulleet televisio-ohjelmia TVkaistan valmistamiksi tai tuottamiksi. HO päätyi toteamaan, ettei asian arviointi tällä perusteella muutu, koska tavaramerkkien loukkausarvioinnissa tarkoitettu sekaannusvaara ei edellytä konkreettisen sekaannuksen tapahtumista. Asianomistajien tavaramerkkien käytön TVkaistan palvelussa voitiin olettaa luoneen käyttäjälle vaikutelma siitä, että kysymyksessä olisi ollut tavaramerkinhaltijoiden kanssa yhteistyössä tai suostumuksella tarjottu palvelu.
Petosrikosta koskevan syytteen mukaan vastaajat olivat erehdyttämällä tai erehdystä hyväksi käyttämällä aiheuttaneet asianomistajille taloudellista vahinkoa tai ainakin vaaran sellaisen aiheutumisesta. Sekä tekijänoikeusrikoksen että petosrikoksen aiheuttamaksi taloudelliseksi vahingoksi oli syytteen mukaan katsottu saamatta jäänyt tekijänoikeusmaksu. HO katsoi, että kun neuvotteluja asian suhteen on asianomistajien ja vastaajien välillä käyty, TVkaista oli jo toiminnassa. Näin ollen asiaa tuli tulkita itsekriminointisuojan näkökulmasta siten, ettei vastaajilla ollut velvollisuutta ilmiantaa itseään rikoksesta. Näillä perusteilla ei ollut aihetta muuttaa A:n ja B:n tuomioita.
Syyttäjä oli vaatinut A:n ja B:n määräämistä liiketoimintakieltoon, koska he olivat TVkaista Oy:n liiketoiminnassa syyllistyneet rikolliseen menettelyyn, jota ei voitu pitää vähäisenä. A ja B vastustivat vaatimusta. HO katsoi, ettei vastaajien toimintaa ollut pidettävä kokonaisuutena arvioiden niin vahingollisena, että kiellon määräämiselle olisi perusteita.
HO otti kantaa myös asianomistajien signaalin luvattomaan käyttöön. Tekijänoikeuslaissa säädetään lähettäjäyrityksen oikeudesta ohjelmia kuljettavaan signaaliin, joka on ohjelmasisällöstä erillinen ja itsenäinen lähioikeus. Sen, että myös ohjelmasisällön oikeuksien haltijoilla on oikeus hyvitykseen, ei merkitse sitä, että televisiosignaalin lähettäjällä ei olisi vastaavaa oikeutta. HO katsoi, että A, B ja TVkaista oli velvoitettava yhteisvastuullisesti suorittamaan hyvitystä signaalin luvattomasta käytöstä vaaditun määrän verran.
Muutokset käräjäoikeuden tuomioon:
– A, B ja TVkaista velvoitettiin yhteisvastuullisesti suorittamaan tekijänoikeuslain mukaista hyvitystä televisiolähetyssignaalin luvattomasta käytöstä Yleisradiolle, MTV Sisällöt Oy:lle ja Sanoma Media Finland Oy:lle
Muilta osin käräjäoikeuden tuomiota ei muutettu.
(IK)