-verkkolehtiJulkisasiamiehen ratkaisuehdotuksessa oli kyse verkossa tapahtuvasta yleisön saataviin saattamisesta.
Saksan Nordrhein-Westfalenin osavaltiossa sijaitsevan yhtenäiskoulun oppilas oli tehnyt espanjan kielen oppiaineeseen esitelmän, johon hän oli lisännyt internetistä löytämänsä valokuvan espanjalaisesta Córdoban kaupungista. Esitelmän valmistuttua oppilas oli ladannut sen oppilaitoksen internetsivuille. Kuva oli otettu matkailuaiheisen digitaalisen lehden internetsivustolta ja oppilas oli lisännyt kuvan alle viitteeksi mainitun internetsivuston, jolla ei ollut mitään mainintaa valokuvan tekijästä. Kuvan ottanut ammattivalokuvaaja Renckhoff katsoi, että kuvaa oli käytetty ilman hänen suostumustaan ja että hänen tekijänoikeuksiaan oli näin ollen loukattu. Renckhoff väitti myöntäneensä valokuvan yksittäisen käyttöoikeuden ainoastaan matkailulehden online-portaalin ylläpitäjille.
Saksan liittovaltion ylin yleinen tuomioistuin pyysi unionin tuomioistuinta täsmentämään verkossa tapahtuvan yleisön saataviin saattamisen käsitteen rajautumista väitetyn oikeudenloukkauksen yhteydessä. Tuomioistuin kysyi ennakkoratkaisukysymyksessään, oliko toisella internetsivustolla tekijänoikeuden haltijan luvalla kaikkien internetin käyttäjien vapaasti saataviin asetetun teoksen sijoittaminen omalle internetsivustolle direktiivin 2001/29 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua yleisön saataviin saattamista, jos teos kopioidaan ensin palvelimelle ja ladataan sieltä omalle internetsivustolle.
Julkiasiamies huomautti alkuun, että valokuvan välittämisessä koulun internetsivustolla teoksen esittäjät eivät olleet fyysisessä ja välittömässä läheisyydessä kyseisellä välittämisellä tavoitettuun yleisöön, joten kyseessä oli siten välittäminen yleisölle. Julkisasiamiehen mukaan tekijänoikeutta väitetysti loukkaavan toiminnan tutkimiseksi oli tarpeen tarkastella erikseen kolmea eri merkityksellistä tekijää.
Ensiksi julkisasiamies tarkasteli valokuvan liitännäistä luonnetta kouluesitelmän osana. Julkisasiamies totesi, että kun oppilas ja hänen opettajansa sijoittavat saksalaisen koulun internetsivulle espanjan kielen oppiaineessa tehdyn esitelmän, heidän tarkoituksenaan ei ole tuoda esille valokuvaa suoraan sellaisenaan, vaan esille tuodaan koko esitelmä, jonka osa kuva Córdobasta on. Tällä he pyrkivät esittelemään esitelmää espanjan opinnoista kiinnostuneelle yleisölle, joka ulottuu kyseiseen kouluun, perheisiin, luokkatovereihin ja kavereihin.
Seuraavaksi julkisasiamies tarkasteli kyseisen kuvan ”universaalia” saatavuutta sen ollessa ladattuna internetiin tekijänsä suostumuksella niin, että kuka tahansa internetin käyttäjä pystyi sitä tarkastelemaan. Julkisasiamies huomautti, että valokuvan sijoittaminen koulun internetsivustolle merkitsee väistämättä julkaisemista ilman oikeudenhaltijan suostumusta. Julkisasiamiehen mukaan olikin aiheellista kysyä, oliko oppilaan ja hänen opettajansa edellytettävä tienneen, että valokuvan kopioimiseksi oppilaitoksen verkkosivuille tarvittiin välttämättä valokuvaajan suostumus. Jos oli, heidän voidaan olettaa ymmärtäneen toimintansa vaikutukset.
Julkisasiamies totesi viitaten unionin tuomioistuimen ratkaisukäytäntöön, että erityisesti yksityishenkilöiden kannalta voi osoittautua vaikeaksi tarkistaa, ovatko internetissä olevien teosten tekijänoikeuden haltijat antaneet luvan niiden julkaisemiseen kyseisillä sivustoilla. Julkisasiamiehen mukaan voitiin perustellusti ajatella, että kyseessä oli pelkkä matkailumainoksena käytettävä kuva Córdoban kaupungista, joka ei kuulunut suojattujen teosten valvonnan piiriin. Valokuva oli helposti saatavilla, sillä siihen ei liittynyt mitään rajoituksia eikä varoituksia. Julkisasiamiehen mukaan oppilas ja hänen opettajansa olivat voineet olettaa perustellusti ja asiaa sen tarkemmin tutkimatta, että valokuva oli vapaasti yleisön käytettävissä.
Julkisasiamiehen mukaan näissä olosuhteissa tällainen käyttäjä voi olettaa, ettei tekijä pahastu kyseisten kuvien rajallisesta käytöstä opetustarkoituksessa, sillä jos näin ei olisi, rajoitettaisiin internetissä olevan valtavan tietomäärän käyttöä. Tällainen rajoittaminen voisi johtaa julkisasiamiehen mukaan perusoikeuskirjan 11 artiklassa vahvistettujen sananvapauden ja tiedonvälityksen vapauden ja 14 artiklan vahvistettuun koulutusta koskevaan oikeuden heikentymiseen.
Oppilaan ja hänen opettajansa toiminnan arvioinnissa kolmas merkityksellinen tekijä oli julkisasiamiehen mukaan toimiminen voittoa tavoittelematta. Julkisasiamiehen mukaan tilanteissa, joissa toiminnalla ei ole tavoiteltu voittoa, on osoitettava tietoisuus teoksen internetiin sijoittamisen lainvastaisuudesta. Tekijänoikeutta koskevan maininnan puuttuminen internetsivuilta heikensi julkisasiamiehen mukaan ajatusta siitä, että oppilas ja opettaja olisivat olleet täysin tietoisia teoksen suojatusta luonteesta ja tarpeesta pyytää tekijänoikeuksien haltijalta lupa.
Ennakkoratkaisupyynnössä oli kyse myös siitä, käyttivätkö oppilas ja hänen opettajansa ladatessaan valokuvan koulun internetsivustolle toista siirtotapaa kuin matkailulehden valmistettaessa valokuvasta kappale heidän verkkoportaaliin tekijän luvalla. Julkisasiamiehen mukaan oli selvitettävä, oliko teos välitetty uudelle yleisölle, sillä teoksen siirtäminen noudattaen erilaista siirtotapaa kuin alkuperäisessä siirrossa antaa olettaa, että teos on tarkoitettu eri yleisölle. Julkisasiamiehen mukaan kaikki viittasi siihen, että kappaleen valmistaminen kuvasta ja sen myöhempi lataaminen oppilaitoksen verkkoportaaliin vastaavat samaa siirtotapaa, jota matkailulehti oli käyttänyt. Julkisasiamiehen mukaan sekä matkailuaiheisessa verkkolehdessä että oppilaitoksen koulutyön yhteydessä ladattuna yleisö oli sama. Koska kuva oli helposti ja laillisesti kaikkien internetin käyttäjien saatavilla, ei oppilaan ja hänen opettajansa toiminta ollut ratkaiseva seikka sen suhteen, että kuva olisi alkuperäistä kohdeyleisöä useampien henkilöiden saatavilla. Kun huomioitiin, ettei asiassa rikottu mitään suojatoimenpidettä eikä teos ollut internetissä ilman oikeudenhaltijan lupaa, julkisasiamies totesi, ettei uudelle yleisölle välittämistä tapahtunut.
Julkisasiamies päätyi ratkaisuehdotukseen, jonka mukaan valokuvan, joka oli matkailulehden internetportaalissa vapaasti ja maksutta kaikkien saatavilla ilman erillistä mainintaa käyttörajoituksista, sisältävän esitelmän sijoittaminen oppilaitoksen internetsivustolle ei ollut direktiivissä tarkoitettua yleisön saataviin saattamista. Olennaista oli, että se oli tapahtunut voittoa tavoittelematta ja alkuperäinen lähde mainiten.
(AH)