-verkkolehtiArizona Chemical oli hakenut hyödyllisyysmallia keksinnölle nimeltä ”Rasvahappokoostumus”, jonka PRH oli rekisteröinyt numerolla 9153. Forchem Oy oli tehnyt PRH:lle vaatimuksen hyödyllisyysmallin rekisteröinnin julistamisesta kokonaan mitättömäksi, jonka johdosta PRH oli julistanut rekisteröinnin mitättömäksi osittain ja pysyttänyt rekisteröinnin voimassa supistettujen suojavaatimusten mukaisessa muodossa. Forchem Oy teki päätöksestä valituksen MAO:lle.
Suojavaatimukset käsittivät itsenäisen mäntyöljyrasvahappokoostumusta koskevan suojavaatimuksen 1 ja siihen liittyvät epäitsenäiset suojavaatimukset, itsenäisen polttoaineen lisäainetta koskevan suojavaatimuksen sekä itsenäisen polttoainetta koskevan suojavaatimuksen ja siihen liittyvät epäitsenäiset suojavaatimukset. Kyseessä oli rasvahappokoostumus, jossa oli muun muassa C18:3-, C18:2-, C18:1- sekä C:18:0-rasvahappoja, ja jonka samennuspiste oli alle -4 ºC.
Käsittely MAO:ssa
MAO:ssa asiassa oli kyse siitä, oliko suojavaatimusten mukainen keksintö esitetty hyödyllisyysmallilain 6 §:n edellyttämällä tavalla niin selvästi, että alan ammattimies voi selityksen perusteella käyttää keksintöä, ja oliko suojavaatimuksissa ilmaistu täsmällisesti se, mitä kysymyksessä olevalla hyödyllisyysmallilla halutaan suojata. Toiseksi asiassa oli kyse siitä, oliko keksintö uusi ja erosiko se olennaisesti siitä, mikä oli tunnettua tekniikan tason mukaisista ratkaisuista.
MAO oli todennut, että hyödyllisyysmallin selityksessä oli nimenomaisesti määritelty, mitä ”mäntyöljyrasvahapot” tarkoittavat, suojavaatimuksissa oli esitetty täsmälliset raja-arvot koostumukseen sisältyvien rasvahappojen määrille sekä tavoiteltu koostumuksen samennuspiste oli esitetty täsmällisenä lukuarvona. MAO oli ratkaisussaan katsonut, että alan ammattimies voi selityksen perusteella ilman kohtuutonta vaivaa ja tutkimustyötä käyttää keksintöä ja valmistaa sitä. Valittaja oli myös esittänyt viitejulkaisuja, joiden perusteella keksintöä ei olisi pidettävä uutena ja joista se ei eronnut selvästi. MAO oli kuitenkin katsonut, että itsenäisen suojavaatimuksen 1 mukainen koostumus erosi selvästi siitä, mikä oli tunnettua valittajan esittämistä viitejulkaisuista. MAO oli hylännyt valituksen.
Forchem Oy vaati KHO:lle toimittamallaan valituksella, että MAO:n päätös kumotaan ja hyödyllisyysmalli julistetaan mitättömäksi kokonaisuudessaan.
Käsittely KHO:ssa
Keksinnön toisinnettavuus
Valittajan mukaan selityksessä esitetty yhtälö ei soveltunut samennuspistearvon laskemiseen ja se ei antanut luotettavaa arvoa. Selityksen mukaan yhtälö oli kehitetty käytettäväksi määrittämään, oliko jollakin annetulla rasvahappokoostumuksella todennäköisesti halutut matalien lämpötilojen ominaisuudet. KHO totesi, että selityksen esimerkkien perusteella samennuspistearvo vaihteli ja samalla myös samennuspiste kaavan ja selityksen esittämällä tavalla. KHO:n mukaan valittajan väitteiden johdosta asiassa ei ollut käynyt ilmi, että kaava ei toimisi selityksessä esitetyllä tavalla ja soveltuisi siinä ilmoitettuun käyttötarkoitukseen.
Valittajan mukaan ”mäntyöljyrasvahappokoostumus” oli monitulkintainen, jonka käsitteen alan ammattimies voisi ilman hyödyllisyysmallin selitysosan apua tulkita eri tavoin, ja selityksen mukaan mahdollista olisi, että seos sisältää lisäaineita tai että rasvahapot olisi saatu muista lähteistä kuin tislaamalla raakamäntyöljyä. Hyödyllisyysmallin haltijan mukaan hyödyllisyysmalli oli saatu muuntamalla se aiemmasta patenttihakemuksesta, jossa keksintö oli määritelty vielä laajemmin, jonka vuoksi selitysosassa oli jäljellä kuvauksia laajemmasta alkuperäisestä keksinnöstä. KHO katsoi, ettei mäntyöljyrasvahappokoostumuksesta ole suojavaatimusten ja selityksen perusteella sellaista epäselvyyttä, ettei alan ammattimies voisi käyttää keksintöä. Selitykseen jääneillä aikaisempaa patenttihakemusta koskevilla maininnoilla ei voitu katsoa olevan asiassa merkitystä keksinnön käytettävyyden kannalta, sillä hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain 24 §:n mukaan suojavaatimus määrää hyödyllisyysmallisuojan laajuuden.
Valittajan mukaan suojavaatimukseen 1 tehdyt lisärajoitukset eivät myöskään olleet teknisiä piirteitä, sillä esimerkit eivät tukeneet suojavaatimusten mukaista keksintöä. Itsenäisessä suojavaatimuksessa 1 oli täsmällisesti ilmoitettu raja-arvot tiettyjen rasvahappojen määrille ja tavoiteltu koostumuksen samennuspiste. KHO totesi, että kun selityksessä oli selostettu jokaisen kolmen suojavaatimukseen 1 tehdyn lisärajoituksen sisältämän ainesosan pitoisuuksien vaikutusta lopputuloksen saavuttamiseksi, ei asiassa ollut perusteita katsoa, että lisäykset eivät olisi keksinnön teknisiä piirteitä.
Valittaja väitti lisäksi, että suojavaatimuksen 1 mukaisen rasvahappokoostumuksen aikaansaamiseksi tarvittava raakamäntyöljyn valintavaihe oli puutteellisesti kuvattu, sillä valintavaiheen selitys ja esimerkki 1 olivat ristiriitaisia, raakaöljyn valintaa koskevassa selityksen kappaleessa ei mainittu kaikkien vaikuttavien rasvahappojen konsentraatiota ja mitkä tekijät aiheuttavat muutoksia tislaukseen, kun yksikään esimerkkien tislauksesta ei tuottanut suojavaatimuksen 1 mukaista lopputulosta. Selityksessä oli todettu, että oli mahdollista ennustaa melko tarkkaan tislatun mäntyöljyrasvahappokoostumuksen rasvahappojakauma alkuperäisen raakamäntyöljyn rasvahappokonsentraation ja -tyypin perusteella, koska tislauksen aikana tapahtui vain pieniä muutoksia. Selityksen esimerkeistä kävi ilmi, että samaa raakamäntyöljyä tislaamalla oli saatu selityksen esimerkkien 1 ja 2 tulokset ja molemmilla oli matalien lämpötilojen stabiilisuus ja suojavaatimuksen 1 mukainen samennuspiste. Kun esimerkkien tarkoituksena oli havainnollistaa keksintöä ja kun esimerkit eivät olleet ristiriidassa keksinnön kuvauksen kanssa, KHO katsoi, ettei valittajan mainitsemilla seikoilla esimerkeistä ole merkitystä sen suhteen, että alan ammattimies voi esityksen perusteella käyttää keksintöä.
Uutuus ja keksinnöllisyys
Valittaja esitti, että suojavaatimuksen 1 koostumuksesta voitaisiin poistaa kaikki ne kohdat, jotka käsittävät määrän ”vähemmän kuin”, koska kyseisen kohdan määrä koostumuksesta voi silloin olla 0. Tällöin valittajan käsityksen mukaan mäntyöljyrasvahappokoostumus sisältäisi pelkästään C18:3 ja C18:2 -rasvahappoja. KHO totesi, että suojavaatimuksessa 1 lueteltujen kunkin ainesosan pitoisuuksien vaihtelun merkitystä halutun lopputuloksen saavuttamiseksi oli selostettu selityksessä, jossa oli todettu, että merkittävä määrä rasvahappoa selityksessä ja suojavaatimuksessa oli 0,1 prosenttia ja että minkä tahansa muun kuin mainittujen rasvahappojen määrä oli merkityksetön, jos konsentraatio oli vähemmän kuin 0,1 prosenttia. KHO katsoi, ettei suojavaatimuksen 1 muuttamiseen valittajan esittämällä tavalla ollut perusteita.
Valittaja esitti lisäksi, että hyödyllisyysmallin itsenäisen suojavaatimuksen 1 aihepiiri, sekä polttoainetta ja sen lisäainetta koskevat suojavaatimusten aihepiirit, eivät selvästi eronneet tunnetusta tekniikasta. Valittaja oli viitannut erityisesti estejulkaisuun D7 yhdistettynä julkaisuun D8. Estejulkaisu D7 oli tuotekuvaus raakamäntyöljytisleestä, jonka tuotekuvauksen sanottu koostumus ei KHO:n mukaan täysin vastannut suojavaatimuksen 1 mukaista koostumusta. Julkaisu ei myöskään sisältänyt KHO:n mukaan mitään mainintoja hyvien kylmäominaisuuksien saavuttamisesta tai rasvahappojen tai niiden eri koostumusten merkityksestä koostumuksen kylmäominaisuuksille. KHO totesi, että estejulkaisu D7 ei antanut mitään lisäopetusta viitejulkaisun D8 kanssa siihen nähden, mikä kävi ilmi jo mainittuja viitejulkaisuja yksin tarkasteltaessa. KHO katsoi, että itsenäisen suojavaatimuksen 1 mukainen koostumus erosi selvästi siitä, mikä on tunnettua mainituista viitejulkaisuista.
KHO hylkäsi valituksen. KHO:n mukaan MAO:n päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ollut perusteita.
(AH)