-verkkolehtiK vaati korvausta patentoidun kivääri-ilmatorjuntarataa koskeneen keksinnön hyväksikäytöstä. K ei ollut ilmoittanut keksinnöstään työnantajalleen lain vaatimassa kirjallisessa muodossa, ja työnantaja puolestaan oli ryhtynyt käyttämään oikeuttaan keksintöön tekemättä lain vaatimaa ilmoitusta siitä.
K oli vaatinut korvausta keksinnöstään, mutta osapuolet eivät olleet päässeet sovintoon korvauksen määrästä.
Työnantaja väitti kanneoikeuden asiassa vanhentuneen lain 7 §:n 3 momentin perusteella. KKO kuitenkin katsoi, ettei näin ollut käynyt, sillä työsuhdekeksintölain 2 §:n mukaan kyseistä lainkohtaa tuli noudattaa vain, mikäli muuta ei ollut sovittu tai voitu katsoa ilmenevän työsuhteesta tai muista seikoista. KKO:n mukaan siitä, että osapuolet eivät olleet noudattaneet lain vaatimia ilmoitusten muotomääräyksiä sekä siitä, että osapuolet olivat käyneet neuvotteluja korvauksesta, voitiin katsoa ilmenevän, että työnantaja oli luopunut oikeudestaan vedota lain 7 §:n 3 momenttiin.
KKO kumosi HO:n ja RO:n tuomiot. K:n kanneoikeus ei ollut vanhentunut, ja tämä oli oikeutettu kohtuulliseen korvaukseen. KKO katsoi kohtuullisen korvauksen määräksi 55 000 markkaa.
SR