-verkkolehtiAsiassa oli kyse tekijänoikeusloukkauksen arvioinnista. Korkeimman oikeuden (KKO) ratkaistavana oli kysymys siitä, oliko verkkolehteä julkaiseva yhtiö saanut saattaa yleisön saataviin A:n valokuvasta valmistamaansa kuvakaappausta sillä perusteella, että kysymys oli ollut ensisijaisesti tekijänoikeuslain 25 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun lehdistön lainausoikeuden tai toissijaisesti tekijänoikeuslain 22 §:ssä tarkoitetun sitaattioikeuden käyttämisestä.
A oli julkaissut huhtikuussa 2020 Instagram-tilinsä tarina-osiossa valokuvan, joka esitti häntä itseään kahvilan kassalla. A:lla oli ollut tekijänoikeuslain 49 a §:n nojalla yksinomainen oikeus määrätä valokuvasta ja sen saattamisesta yleisön saataviin. Verkkolehteä julkaiseva yhtiö oli ottanut kuvasta kuvakaappauksen ja julkaissut sen verkkoartikkelissaan 17.4.2020. Artikkelissa oli viitattu A:n vierailuun kahvilassa ja kuvailtu vitsikkäänä pidetyn valokuvan sisältöä sekä siteerattu A:n ulkomaalaisessa lehdessä aiemmin julkaistua haastattelua.
Ratkaisussaan KKO totesi, ettei verkkolehteä julkaiseva yhtiö ollut saanut julkaista A:n valokuvaa lehdistön lainausoikeuteen vedoten, sillä valokuvaa ei ollut käytetty päivätapahtuman selostamiseen. A:n kahvilavierailu ja sitä koskevan vitsikkään valokuvan julkaiseminen sosiaalisessa mediassa eivät liittyneet A:n ammattiin, ja siten niitä voitiin pitää arkipäiväisinä ja A:n yksityiselämään liittyvinä tapahtumina. Artikkelista ei käynyt ilmi, että A:n kahvilavierailulla tai sitä koskevalla sosiaalisen median päivityksellä olisi ollut liityntä koronapandemiaan tai sen perusteella määrättyihin rajoituksiin. KKO:n mukaan tapahtumiin ei siten liittynyt sellaista tiedonintressiä, jonka perusteella niitä olisi voitu pitää tekijänoikeuslain 25 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna päiväntapahtumana.
Ratkaisussaan KKO katsoi, että A:n valokuvan käyttäminen verkkoartikkelissa ei ollut sallittua myöskään yleisen sitaattioikeuden nojalla, sillä sitaattioikeuden edellytyksenä oleva vetoamisfunktio ei täyttynyt. Lainaaminen sitaattioikeuden perusteella edellyttää lainattavan teoksen ja lainaavan teoksen välistä vuoropuhelua ja älyllistä vastakkainasettelua. Artikkelin teksti muodostui kuvaan liittyviltä osin valokuvan sisällön selostamisesta, ja artikkelin kirjoittajan oma panos rajoittui valokuvan luonnehdintaan nokkelaksi, mikä ei täyttänyt vetoamisfunktioon liittyvää vuorovaikutuksen vaatimusta.
KKO ei muuttanut markkinaoikeuden tuomion lopputulosta.
(TT)