-verkkolehtiKorkeimman oikeuden (jäljempänä KKO) ratkaisussa oli kyse siitä, oliko kuulemisperiaate toteutunut asianmukaisesti eurooppapatenttiin perustuvaa turvaamistoimihakemusta markkinaoikeudessa (jäljempänä MAO) käsiteltäessä.
A Oy:llä on Suomessa voimaansaatettu Euroopan patenttiviraston (jäljempänä EPO) myöntämä eurooppapatentti numero FI/EP 2 959 894. A Oy:n patentti koskee fingolimodi-nimisen yhdisteen käyttöä aaltomaisesti etenevän multippeliskleroosin eli RRMS-taudin hoidossa päivittäisenä suun kautta annettavana 0,5 mg:n annoksena. Myöntäessään A Oy:n patentin EPO:n tekninen valituslautakunta oli arvioinut patentin keksinnöllisyyttä. Valituslautakunnan mukaan alan ammattilaisella oli kohtuullinen odotus onnistumisesta ratkaista RRMS-taudin tehokkaiden hoitokeinojen tarjoamiseen liittyvä tekninen ongelma patentin mukaisella ratkaisulla. Tästä huolimatta tunnetun tekniikan taso oli opettanut alan ammattilaisia pois patentin mukaisesta ratkaisusta, joten patentti oli keksinnöllinen.
Tapauksessa B Oy oli toukokuussa 2022 tuonut Suomessa markkinoille fingolimodia 0,5 mg:n annoksena sisältävän lääkevalmisteen. A Oy vaati turvaamistoimihakemuksella MAO:ta kieltämään B Oy:tä sakon uhalla tarjoamasta tai saattamasta vaihdantaan fingolimodivalmistettaan sekä tuomasta sitä maahan tai pitämästä sitä hallussaan. Vaatimusta A Oy perusteli sillä, että B Oy:n tuote kuului A Oy:n patentin suojapiiriin, ja tuotteen tarjoaminen loukkasi siten sen patenttia. B Oy vastusti A Oy:n MAO:lle antamaa vaatimusta sillä, että A Oy:n patentti oli todennäköisesti mitätön muun muassa puuttuvan keksinnöllisyyden perusteella. B Oy totesi väitteen tueksi muun muassa, että tunnettu tekniikka ei ole opettanut alan ammattilaista pois A Oy:n patentin mukaisesta ratkaisusta. A Oy antoi MAO:n pyynnöstä lausuman B Oy:n vastaukseen ja tämän jälkeen MAO pyysi B Oy:ltä lausuman A Oy:n lausuman johdosta. Viimeisimmässä lausumassaan B Oy esitti yksityiskohtaisia perusteita aiemmille väitteilleen ja vetosi tunnetun tekniikan tason julkaisuihin ja johtopäätöksiinsä niistä.
MAO hylkäsi turvaamistoimihakemuksen, koska patenttia ei voitu summaarisesti arvioiden pitää todennäköisemmin pätevänä kuin mitättömänä. Päätöksessään MAO viittasi muun muassa B Oy:n viimeisessä lausumassa esitettyihin huomioihin ja katsoi B Oy:n niillä horjuttaneen EPO:n teknisen valituslautakunnan tekemien johtopäätösten oikeudellisuutta patentin keksinnöllisyydestä.
Tapauksessa A Oy:lle myönnettiin valituslupa oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 3 §:n 2 momentin 2 kohdan nojalla koskien sitä, oliko MAO menetellyt tapauksessa virheellisesti, kun se ei ollut varannut A Oy:lle tilaisuutta tulla kuulluksi B Oy:n esittämistä A Oy:n patentin puuttuvaa keksinnöllisyyttä koskevista huomioista, joiden perusteella MAO hylkäsi turvaamistoimihakemuksen. Valituksessaan KKO:lle A Oy vaati, että MAO:n päätös kumotaan ja turvaamistoimi hyväksytään tai asia palautetaan MAO:n käsiteltäväksi. B Oy puolestaan vastauksessa valitukseen vaati, että valitus hylätään.
KKO totesi ratkaisussaan, että vastustaessaan turvaamistoimen määräämistä, vastapuolen on osoitettava patentin rekisteröinnin mitättömyyden perusteet lähtökohtaisesti heti hakemukseen antamassaan vastauksessa. Mikäli vastustava osapuoli tuo esiin riittävän merkityksellisiä seikkoja mitättömyydestä, on asian käsittelyä kuulemisperiaatteen toteuttamiseksi jatkettava näiden seikkojen osalta. Tapauksessa B Oy oli esittänyt MAO:n ratkaisun perusteissa viitatut, tunnetun tekniikan tason julkaisuja koskevat, huomiot ja väitteet vasta A Oy:n lausuman johdosta. KKO:n mukaan väitteissä ei ollut kysymys vain A Oy:n asiassa esittämän kiistämisestä, vaan patentin mitättömyyttä koskevan väitteen tueksi esitetyistä tarkennetuista perusteista. MAO ei ollut varannut A Oy:lle tilaisuutta tulla kuulluksi näistä lausumassa esitetyistä seikoista, vaikka se oli pitänyt lausumassa esitettyä ratkaisun kannalta olennaisena. KKO:n mukaan tapauksessa ei voitu edellyttää A Oy:n itse ilmoittavan halukkuudesta lausua asiasta, kun sen patenttiin oli liittynyt varsin vahva pätevyysolettama, eikä se voinut olettaa MAO:n pitävän B Oy:n lausumaa merkityksellisenä, jos MAO ei varannut A Oy:lle tilaisuutta tulla kuulluksi.
Näiden perustelujen johdosta KKO katsoi, että MAO:n ei olisi tullut hylätä A Oy:n turvaamistoimihakemusta B Oy:n lausumassa esitettyjen seikkojen perusteella kuulematta A Oy:tä niistä. Näin ollen MAO oli menetellyt virheellisesti. KKO palautti asian MAO:n käsiteltäväksi, koska arviointi turvaamistoimen edellytyksistä ja erityisesti A Oy:n patentin keksinnöllisyydestä on tarkoituksenmukaista suorittaa MAO:ssa.
(MP)