-verkkolehtiAsiassa oli kyse tavaramerkkien sekaannusvaaran arvioinnista.
Fontaine Limited (jäljempänä valittaja) vaati markkinaoikeutta kumoamaan Patentti- ja rekisterihallituksen (jäljempänä PRH) päätöksen ja palauttamaan asian PRH:lle tavaramerkin numero 277769 FREED (kuvio) kumoamista varten siltä osin kuin rekisteröinti koskee tavaroita luokassa 3. Valittajan mukaan vastaajan tavaramerkki ’FREED’ aiheuttaa sekaannusvaaran valittajan aikaisemmin rekisteröityyn EU-tavaramerkkiin numero 18280720 CREED (kuvio), koska vertailtavat merkit ovat ulkoasultaan ja lausuntatavaltaan hyvin samankaltaisia, ja tavaramerkit on rekisteröity samoja tavaroita varten. Lisäksi suomalaisten keskivertokuluttajien ei voida olettaa ymmärtävän sanojen ’FREED’ ja ’CREED’ merkityssisällöllistä eroa. Tästä johtuen keskivertokuluttajat eivät kiinnitä erityistä huomiota vertailtavien merkkien ulkoasusta ilmeneviin eroihin, kuten CREED-kuviomerkkiin sisältyvään rastikuvioon tai siihen, että FREED-kuviomerkin E-kirjaimet ovat vastakkain.
The Gillette Company LLC (jäljempänä vastaaja) vaati, että MAO hylkää valituksen. Vastaajan mukaan vertailtavien merkkien välillä ei ole sekaannusvaaraa edes siinä tapauksessa, että merkkien kattamat tavarat katsottaisiin samoiksi tai samankaltaisiksi, sillä tavaramerkeistä syntyy erilainen kokonaisvaikutelma. Erilainen kokonaisvaikutelma johtuu siitä, että vertailtavat merkit ovat ulkoasultaan, lausuntatavaltaan ja merkityssisällöltään erilaisia.
PRH totesi lausunnossaan, ettei vastaajan tavaramerkki aiheuta sekaannusvaaraa tai mielleyhtymää valittajan tavaramerkkiin, sillä merkkien alkukirjaimet F ja C ovat selvästi erilaiset ja CREED-merkin kuviollisuus vaikuttaa merkin luettavuuteen. Koska tavaramerkkien kattamat tavarat voivat olla myynnissä rinnakkain, kohdeyleisö voi ostohetkellä vertailla tuotteita keskenään ja havaita tavaramerkkien eroavaisuudet helposti.
Tavaramerkkilain 13 §:n mukaan tavaramerkkiä ei rekisteröidä tai jos se on rekisteröity, se on mitätöitävä, jos merkki aiheuttaa yleisön keskuudessa sekaannusvaaaran sen vuoksi, että se on sama tai samankaltainen kuin aiempi tavaramerkki, joka on rekisteröity tai vakiintunut samoja tai samankaltaisia tavaroita tai palveluita varten.
Tavaroita ja palveluita voidaan pitää samoina, kun aikaisemman tavaramerkin kattamat tavarat sisältyvät myöhemmän tavaramerkin yleisempään luokkaan tai toisin päin. MAO katsoi, että vertailtavat tavarat ovat samoja, sillä kaikki vastaajan tavaramerkin kattamat tavarat sisältyvät valittajan EU-tavaramerkin kattamiin tavaroihin. Koska tavaroiden käyttötarkoitus, kohdeyleisö, jakelukanavat ja alkuperä voivat olla samoja, tavarat ovat myös osittain toisiaan täydentäviä. MAO totesi lisäksi, ettei keskivertokuluttajan tarkkaavaisuusastetta ole pidettävä esillä olevassa tapauksessa tavanomaista korkeampana, sillä kyse on suurelle yleisölle tarkoitetuista päivittäistavaratuotteista.
Sekaannusvaaraa koskevan kokonaisarvioinnin on vertailtavien merkkien ulkoasun, lausuntatavan tai merkityssisällön samankaltaisuuden osalta perustuttava tavaramerkeistä syntyvään kokonaisvaikutelmaan, ja huomioon on otettava erityisesti merkkien erottamiskykyiset ja hallitsevat osat. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan sanallista osatekijää ei tule automaattisesti katsoa tavaramerkin hallitsevaksi osaksi silloin, kun merkki koostuu sekä kuviollisista ja sanallisista osatekijöistä. Sanallista osatekijää pidetään usein kuitenkin erottamiskykyisempänä kuin kuvio-osaa, sillä keskivertokuluttaja viittaa tavaraan useimmiten mainitsemalla sen nimen kuin kuvailemalla kuvio-osaa. Asiassa MAO katsoi, että vertailtavien merkkien hallitsevat osat muodostuvat merkkien sanallisista osuuksista, joiden yhteiset kirjaimet ovat tyyliltään, kirjaisinlajiltaan ja väritykseltään hyvin samankaltaiset.
MAO katsoi, että vertailtavat merkit eroavat ulkoasultaan lähinnä merkkien ensimmäisten kirjainten F ja C sekä merkkien kuvioelementtien osalta. Vastaajan tavaramerkissä jälkimmäisen E-kirjaimen sakarat on käännetty vasemmalle ja valittajan tavaramerkissä C ja D kirjaimissa on pitkät alhaalle kaartavat sakarat, jotka risteävät sanan creed alla muodostaen rastimaisen kuvion. Ottaen huomioon hallitsevien sanaosien yhtäläisyydet MAO katsoi, että tavaramerkit ovat ulkoasultaan samanlaiset niihin sisältyvistä eroista huolimatta. Vertailtavien merkkien lausuntatapa on myös samankaltainen riippumatta siitä, että merkkien ensimmäinen konsonantti on eri. Lisäksi MAO totesi, ettei sana CREED ole siinä määrin tunnettu englanninkielinen sana, että suomalaisen keskivertokuluttajan voitaisiin katsoa ymmärtävän EU-tavaramerkin merkityssisällön. Näin ollen asiassa ei ollut mahdollista arvioida merkkien merkityssisällön samankaltaisuutta.
Sekaannusvaaran voidaan katsoa olevan sitä suurempi, mitä erottamiskykyisempi aikaisempi tavaramerkki on. Vaikka tavaramerkit eivät olisi kovin samankaltaisia, sekaannusvaara voi olla olemassa, mikäli merkkien kattamat tavarat ovat samankaltaisia ja aikaisempi merkki on erittäin erottamiskykyinen. Koska asiassa ei ollut esitetty selvitystä siitä, että EU-tavaramerkki ’CREED’ olisi erityisen tunnettu yleisön keskuudessa, MAO totesi, että valittajan tavaramerkkiä oli pidettävä erottamiskyvyltään tavanomaisena.
Ottaen huomioon keskivertokuluttajan tarkkaavaisuusaste ja epätäydellinen muistikuva vertailtavista tavaramerkeistä sekä se, että keskivertokuluttajan huomio kiinnittyy kuvioelementtien sijasta vertailtavien merkkien erottamiskykyisiin ja hallitsevimpiin sanaosiin, MAO katsoi, etteivät tavaramerkkien eroavaisuudet riitä poistamaan sekaannusvaaran olemassaoloa.
Edellä esitetyin perustein MAO katsoi, että PRH:n päätös on kumottava ja asia on palautettava PRH:lle tavaramerkin FREED kumoamista varten siltä osin kuin tavaramerkki koskee tavaroita luokassa 3.
(NN)