-verkkolehtiSkaala Production Oy (jäljempänä valittaja) vaati, että MAO kumoaa valituksenalaisen päätöksen ja palauttaa asian PRH:lle merkin Alfa cLean rekisteröimiseksi palveluille ”huolto ja korjaus sekä asennuspalvelut koskien tietokone- ja mobiilisovelluksia” ensisijaisesti luokassa 42, toissijaisesti luokassa 37 tai viimesijaisesti luokassa 42 tavaramerkkilain 17 a §:n mukaisesti alkuperäisestä hakemuksesta erotettuna.
Valittaja oli 29.9.2014 toimittanut PRH:lle merkkiä koskevan rekisteröintihakemuksen luokissa 6, 9, 11, 19 ja palveluille luokassa 37. Hakemus koski luokassa 37 muun ohella seuraavia palveluita: ”huolto ja korjaus; asennuspalvelut”. Kysymyksessä olevat palvelut sisältyvät yleisnimikkeinä Nizzan sopimuksen luokan 37 luokkaotsikkoon.
PRH oli 15.10.2014 antanut välipäätöksen, jossa todettiin, että hakemuksessa mainitut palvelut olivat liian epätäsmälliset. Välipäätöksessä pyydettiin ilmoittamaan, mitä laitteita palvelut koskivat. Valittaja oli täsmentänyt hakemustaan 10.12.2014.
Täsmentämisen jälkeen PRH oli toisella välipäätöksellä 14.1.2015 huomauttanut, että annettu vastaus sisälsi alkuperäisen hakemuksen suoja-alan laajennuksen palveluiden ”huolto ja korjaus sekä asennuspalvelut koskien tietokone- ja mobiilisovelluksia” osalta, koska nämä palvelut kuuluvat luokkaan 42, eivätkä luokkaan 37. Tämän jälkeen annetussa uudessa välipäätöksessä PRH myös totesi, ettei rekisteröinnin esteitä ole tutkittu luokkaan 42 kuuluvien palveluiden osalta, koska rekisteröintihakemus ei kattanut niitä eikä niitä voitu enää myöhemmin sisällyttää hakemukseen.
Valittajan mukaan palvelut olisi tullut tietokone- ja mobiilisovelluksiin kohdistuvilta osin siirtää luokkaan 42 sen sijaan, että hakemus näiltä osin hylättiin. Tavaramerkkilain 17 §:n esitöiden mukaan, jos rekisteröintihakemuksessa on ilmoitettu väärä tavara- tai palveluluokka, hakemuksen katsotaan käsittävän ne luokat, joihin ilmoitetut tavarat tai palvelut kuuluvat. Valittajan mukaan palvelut olivat niin täsmällisiä, että haetun suojan laajuus voitiin määrittää tällä perusteella ja kolmannet osapuolet pystyivät varautumaan siihen, että tavarat ja palvelut mahdollisesti luokitellaan eri luokkaan.
MAO katsoi, etteivät mainitut palvelut sisältyneet rekisteröintihakemuksessa luokkaan 37, vaan luokkaan 42. Valituksenalainen päätös ei ollut tältä osin virheellinen. MAO totesi, ettei rekisteröintihakemukseen voi myöhemmin lisätä muita tavaroita tai palveluita kuin mitä siihen on hakemusajankohtana sisältynyt. Ratkaistavaksi tuli kuitenkin se, voitiinko rekisteröintihakemukseen luokassa 37 alun perin sisältyneiden palveluiden ”huolto ja korjaus; asennuspalvelut” katsoa kattaneen myös tietokone-ja mobiilisovelluksia koskeneet palvelut. Tällöin kysymys ei olisi ollut palveluluettelon laajentamisesta ja hakijalla olisi tullut olla mahdollisuus oikaista hakemuksessa ilmoittamaansa luokitusta.
Unionin tuomioistuimen asiassa C-307/10 antaman tuomion mukaan tietyt Nizzan luokituksen luokkaotsikoissa olevat yleisnimikkeet eivät ole itsessään riittävän selviä ja täsmällisiä, jotta toimivaltaiset viranomaiset ja taloudelliset toimijat voisivat määrittää tavaramerkin antaman suojan laajuuden. Toimivaltaisten viranomaisten on suoritettava tapauskohtainen arviointi määrittääkseen, täyttävätkö nimikkeet vaaditut selvyyden ja täsmällisyyden vaatimukset.
MAO katsoi, että PRH oli voinut pitää rekisteröintihakemukseen sisältyneitä luokan 37 yleisnimikkeitä epäselvinä ja kehottaa hakijaa täsmentämään palveluluetteloa. Tuomiosta C-307/10 ilmenevin tavoin luokkaotsikon yleisnimikkeitä käytettäessä täsmennys kuitenkin koskee kyseiseen luokkaan kuuluvia tavaroita tai palveluita. Täsmentämisenä ei pidetty sitä, että hakemuksessa todetun luokan 37 yleisnimikkeen ilmoitetaan sisältävän luokkaan 42 kuuluvia palveluita.
MAO totesi, että palvelut ”huolto ja korjaus sekä asennuspalvelut koskien tietokone- ja mobiilisovelluksia” eivät sisältyneet rekisteröintihakemukseen luokassa 37 eikä niitä voinut myöhemmin lisätä siihen luokassa 42.
Valitus hylättiin.
(IK)