-verkkolehtiUPM-Kymmene Corporationille (hakija) oli Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) päätöksellä myönnetty patentti FI 122548 ”Menetelmä vedenpoiston parantamiseksi”. PRH oli hylännyt Stora Enso Oyj:n (väitteentekijä) väitteen ja pysyttänyt patentin voimassa. Väitteentekijä valitti markkinaoikeuteen (MAO) ja vaati, että MAO kumoaa PRH:n päätöksen ja hakijan patentin. Hakijan keksintö erosi aiemmin tunnetusta siten, että siinä vedenpoistossa paperimassasta käytettiin polyelektrolyyttejä, joiden molekyylipaino oli pieni. Lähimmässä tunnetussa ratkaisussa (D1) oli käytetty isompia elektrolyyttejä, ja lisäksi eräissä viitejulkaisussa oli käytetty isojen ja pienten elektrolyyttien sekoitusta (D4 ja D5). Väitteentekijän mukaan hakijan ratkaisu oli alan ammattimiehelle ilmeinen.
PRH:n mukaan ratkaisu oli keksinnöllinen, sillä viitejulkaisujen mukaan parhaat polyelektrolyytit olivat paljon suurempia kuin hakijan käyttämät. Alan ammattimies ei olisi päätyt yrittämään patenttihakemuksen mukaista ratkaisua. Väitteentekijän mukaan alan ammattimiehelle olisi kuitenkin viitejulkaisut yhdistämällä ollut ilmeistä, että myös pienemmät elektrolyytit toimisivat.
MAO totesi, että ratkaistavana oli hakijan keksinnön keksinnöllisyys. Viitejulkaisuista D4 ja D5 ilmeni mahdollisuus käyttää pieniä polyelektrolyyttejä. Julkaisujen menetelmien käyttöön liittyi kuitenkin sellaisia käytännön yksityiskohtia, ettei ratkaisuja olisi voinut sellaisenaan soveltaa menetelmään D1. MAO katsoi, ettei alan ammattimies olisi päätynyt soveltamaan julkaisuista D4 ja D5 ilmeneviä ratkaisuja julkaisun D1 mukaiseen menetelmään, vaan tämä vaati keksinnöllistä panosta.
Ratkaisu ei ollut ilmeinen vaan keksinnöllinen. MAO hylkäsi valituksen.
(JR)