-verkkolehtiTapauksessa oli kyse siitä, oliko yksityishenkilö SV 29.1.2015 Bit-Torrent vertaisverkkoa käyttäen saattanut yleisön saataviin elokuvan ”A Walk Among the Tombstones” ja syyllistynyt tekijänoikeuslain säännösten vastaiseen tekijänoikeuden loukkaukseen. Kantaja Scanbox Entertainment A/S (jäljempänä Scanbox) vaati, että MAO velvoittaa SV:n maksamaan sille tekijänoikeuden loukkauksesta kohtuullisena hyvityksenä 1 000 euroa. SV puolestaan vaati, että MAO ensisijaisesti jättää kanteen tutkimatta puuttuvan asiavaltuuden vuoksi tai toissijaisesti hylkää sen perusteettomana.
Ensimmäiseksi MAO otti kantaa Scanboxin asiavaltuuteen. Vakiintuneen käsityksen mukaan ei-yksinomaisen lisenssin saajalla ei ole asiavaltuutta lisensoituun tekijänoikeuteen, mutta yksinomaisen lisenssin saajalla on. Ratkaistavaksi tuli, oliko Scanboxilla tekijänoikeuden haltijan kanssa tehdyn lisenssisopimuksen perusteella oikeus nostaa kanne tekijänoikeuden loukkauksesta, kun lisenssisopimus sen sanamuodon mukaan koski elokuvan alkuperäistä englanninkielistä versiota jälkiäänitettynä tai tekstitettynä norjan-, ruotsin- tanskan- tai suomenkielelle. Tapauksen kohteena oleva elokuva oli sen sijaan saatettu yleisön saataviin englanninkielisenä ilman jälkiäänitystä tai tekstityksiä. Alkuperäiseen lisenssisopimukseen oli myöhemmin tehty täydennys, jolla Scanbox valtuutettiin ryhtymään toimenpiteisiin elokuvaan kohdistuvaa piratismia vastaan. Kyseinen valtuutus kohdistui elokuvan kaikkiin versioihin.
MAO totesi, että asiavaltuuden arvioinnissa ei voida tukeutua pelkkään lisenssisopimuksen sanamuotoon, mutta lisenssisopimuksen myöhempää täydennystä ei kuitenkaan voitu pitää tekijänoikeuteen perustuvan asiavaltuuden siirtämisenä Scanboxille. Lisenssisopimuksen täydennyksen lisäksi arvioinnissa tuli kuitenkin ottaa huomioon myös alalla vallitsevat käytännöt, sopijapuolten asiaa koskevat käsitykset sekä heidän tosiasiallisen toimintansa. Arvioituaan näitä kaikkia seikkoja kokonaisuudessaan MAO päätyi lopputulokseen, jonka mukaan Scanboxilla oli asiavaltuus. Näin ollen MAO hylkäsi vaatimuksen kanteen tutkimatta jättämisestä.
Teoksen yleisön saataville saattamisen osalta MAO viittasi tekijänoikeuslain esitöihin, joiden mukaan teoksen välittämisenä voidaan pitää teoksen saattamista yleisön saataviin tietoverkon välityksellä. Teoksen välittäjänä on tällöin se, jonka aloitteesta ja vastuulla teos välitetään tietoverkossa tai teos on tietoverkkoon kytketyllä palvelimella yleisön saatavilla. Operaattorin luovuttamien teleliittymän haltijaa koskevien tietojen perusteella loukkaava toiminta oli tehty SV:n IP-osoitteesta. Tapauksessa MAO katsoi, että langatonta verkkoa oli pääasiassa käytetty SV:n taloudesta, vaikka langaton verkko olikin aika-ajoin ollut salaamaton, ja sitä olisi suoritettujen mittausten perusteella ollut mahdollista käyttää myös lähimpien naapureiden taloista.
Seuraavaksi MAO tarkasteli sitä, liittyikö loukkaukseen käytetyn IP-osoitteen lokitietojen mukainen BitTorrent-liikenne nimenomaan vastaajaan. Vastaajan IP-osoitteesta jaetun aineiston luonne, vastaajan lähettämät Twitter-viestit sekä BitTorrent-liikenteessä havaittu pidempiaikainen tauko sen jälkeen, kun Scanboxin lähetti SV:lle elokuvan jakamista koskevan kirjeen olivat MAO:n mielestä tekijöitä, jotka yhdistivät lokitietojen mukaisen BitTorrent-liikenteen nimenomaan vastaajaan.
Lopuksi MAO otti kantaa niihin SV:n esittämiin väittämiin jotka osoittivat, että SV:n tietokonetta koskevissa tutkimuksissa ei oltu löydetty jälkiä oikeudenkäynnin kohteena olevasta elokuvasta, minkä lisäksi SV oli väitetyn loukkauksen tekohetkellä ollut joko töissä tai matkalla töihin mukanaan ainoa käytössä oleva tietokoneensa. Näiden väitteiden osalta MAO totesi ensinnäkin, että tietokoneelle tehty tutkimus oli ollut puutteellinen ja sen perusteella tehty selvitys ristiriitainen. Sillä seikalla, että vastaaja oli ollut tekohetkellä töissä ei ollut MAO:n mukaan merkitystä, sillä BitTorrent-ohjelmaa pystyi käyttämään etäyhteydellä. Lisäksi MAO piti epäuskottavana väitettä, joka mukaan SV:llä ei olisi ollut käytettävissään muita tietokoneita kuin hänen mukanaan ollut työkannettava.
Vastaajan menettelyä koskevissa johtopäätöksissään MAO totesi, ettei tapauksessa ollut saatavissa suoraa näyttöä vastaajan syyllisyydestä, mutta edellä esitettyjen seikkojen kokonaisuus osoitti, että SV oli 29.1.2015 syyllistynyt tekijänoikeuslain vastaisesti elokuvan ”A Walk Among the Tombstones” yleisön saataville saattamiseen.
Tekijänoikeusloukkauksesta tuomittavan kohtuullisen hyvityksen suuruutta määrittäessään MAO totesi, että korvausten lähtökohtana pidetään yleensä lisenssimaksua eli sitä vastiketta, jolla teoksen käyttäjä olisi voinut hankkia luvan teoksen hyödyntämiseen. Korvausta määritettäessä tulee kuitenkin ottaa huomioon myös kunkin tapauksen erityispiirteet. Vertaisverkossa tapahtunutta jakamista ei MAO:n mukaan voitu rinnastaa kaupallisten jakelijoiden toimintaan, eikä kohtuullista hyvitystä näin ollen määrittää lisenssimaksujen perusteella. Hyvitys tuli määritellä kokonaisharkinnan perusteella.
MAO päätyi ratkaisussaan siihen, että kohtuullisen hyvityksen määrä elokuvan saattamisesta yleisön saataviin oli 100 euroa. Korvauksen määrään vaikutti korottavasti se, että levitys oli tapahtunut pian elokuvan julkaisemisen jälkeen. MAO piti korottavana seikkana myös sitä, että SV oli omalla menettelyllään osallistunut elokuvan hallitsemattomaan levitykseen internetissä. Toisaalta korvauksen määrää alensi se, että SV ei menettelyllä tavoitellut taloudellista hyötyä, eikä hän myöskään pystynyt elokuvaa yhtenä parven jäsenenä välittäneenä henkilönä vaikuttamaan muiden parvessa elokuvaa ladanneiden määrään.
Kohtuullisen hyvityksen lisäksi MAO määräsi SV:n korvaamaan Scanboxille tämän vaatimat oikeudenkäyntikulut 33 611,48 euroa täysimääräisenä.
(MM)