-verkkolehtiMarkkinaoikeuden ratkaisussa oli kyse siitä, täyttyivätkö turvaamistoimen myöntämistä koskevat edellytykset hyödyllisyysmallia koskevassa asiassa.
Asiassa Renssi Finland Oy (hakija) vaati markkinaoikeutta kieltämään Zewer Oy:ta (vastapuoli) sakon uhalla jatkamasta hyödyllisyysmallin numero FI 13208 suojavaatimuksessa määritellyn keksinnön loukkaamista. Hakijan mukaan vastapuolen jälleenmyyjän verkkosivuilla esitetty tuote loukkaa hakijan hyödyllisyysmallia, sillä se sisältää kaikki kannehyödyllisyysmallin itsenäisen suojavaatimuksen piirteet a-f.
Vastapuoli vaati, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen sillä perusteella, että hakijan hyödyllisyysmalli on mitätön. Vastapuolen mukaan kannehyödyllisyysmallin suojavaatimuksen piirteet ovat tulleet julkiseksi ennen hyödyllisyysmallihakemuksen tekemistä vuonna 2021.
Oikeudenkäymiskaaren mukaan yleinen turvaamistoimi voidaan myöntää, mikäli hakija saattaa todennäköiseksi, että hänellä on vastapuolta vastaan oikeus, joka voidaan vahvistaa ulosottokaaren 2 luvun 2 §:n 1–4 kohdassa tarkoitetulla ratkaisulla (ns. vaade-edellytys), ja on olemassa vaara, että vastapuoli tekemällä jotakin, ryhtymällä johonkin tai laiminlyömällä jotakin tai muulla tavalla estää tai heikentää hakijan oikeuden toteutumista tai olennaisesti vähentää sen arvoa tai merkitystä (ns. vaaraedellytys).
Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan yksinoikeutta pidetään lähtökohtaisesti todennäköisenä jo pelkän rekisteröinnin perusteella (pätevyysolettama), sillä pätevyysolettama perustuu siihen, että viranomainen on tutkinut yksinoikeuden edellytykset rekisteröinnin yhteydessä. Mikäli vastapuoli vastustaa turvaamistoimen myöntämistä sillä perusteella, ettei rekisteröity oikeus ole pätevä, tulee vastapuolen osoittaa mitättömyyden perusteet.
Markkinaoikeuden mukaan pätevyysolettamaa tai todistustaakan jakamista koskevia säännöksiä ei kuitenkaan voida soveltaa hyödyllisyysmalleihin, sillä hyödyllisyysmallin rekisteröintivaiheessa ei tutkita keksinnön uutuutta tai keksinnöllisyyttä. Markkinaoikeus totesi, että todistustaakka yksinoikeuden olemassaolosta ja pätevyydestä on esillä olevassa asiassa hakijalla.
Asiassa esitetyn todistelun perusteella markkinaoikeus katsoi, ettei hakija ollut saattanut todennäköiseksi, että sillä olisi sellainen hyödyllisyysmalliin perustuva oikeus, joka voitaisiin vahvistaa ulosottokaaren 2 luvun 2 §:n 1–4 kohdassa tarkoitetulla tavalla.
Markkinaoikeus totesi, ettei turvaamistoimen myöntämistä koskeva vaade-edellytys täyty eikä hakijan vaatimusta voida näin ollen hyväksyä.
(NN)