MAO:240/2024

Instanssin nimiMAO
Diaarinumero525/2022
Ratkaisun päivämäärä22.4.2024
Tuomion numero240/2024
Laki, lainkohtaBryssel I a -asetuksen 24 artiklan 4 alakohta
Riidanalaisen patentin numeroFI/EP 1 929 826
Osapuolet, kantaja(t), valittaja(t)Nokia Technologies Oy
Osapuolet, vastaaja(t)Continental Automotive GmbH, TomTom International B.V.

Nokia Technologies Oy (Nokia) vaati markkinaoikeutta (MAO) vahvistamaan, että Nokia Oyj:llä oli patentin numero FI/EP 1 929 826 (kannepatentti) hakemispäivänä 28.9.2006 oikeus vaatia etuoikeutta hakemuksesta US 60/721,618 keksijä A:n osalta ja velvoittamaan Continental Automotive GmbH:n (Continental) ja TomTom International B.V:n (TomTom) yhteisvastuullisesti korvaamaan Nokia Technologies Oy:n oikeudenkäyntikulut viivästyskorkoineen. Nokia esitti myös valmisteluistunnossa ja kirjallisesti pyynnön muuttaa kannevaatimuksia vahvistettavan oikeussuhteen osalta. Ensisijaisesti se pyysi vahvistamaan, että oikeus vaatia etuoikeutta oli siirtynyt keksijä A:lta Nokia Oyj:lle. Toissijaisesti se pyysi vahvistamaan, että oikeus vaatia etuoikeutta perustui siihen, että Nokia Oyj oli patentin US 60/721,618 tosiasiallinen hakija. Kolmassijainen vaatimus oli alkuperäinen kannevaatimus.

Nokia katsoi, että MAO:n oli tutkittava kanne, sillä kysymys oli patentin etuoikeusvaatimuksen muodollisesta pätevyydestä, josta säädetään patenttilain 70 m §:ssä. MAO oli Nokian mukaan toimivaltainen tuomioistuin patenttilain 65 §:n, oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 1 luvun 4 §:n sekä Bryssel I -asetuksen 24 artiklan 4 kohdan ja kansallisten säännösten nojalla. Nokian mukaan sillä oli asiassa vahvistusintressi, sillä vastaajat ovat esittäneet väitteitä kannepatentin pätevyyttä vastaan. Nokian mukaan sen vahvistusintressi perustui myös siihen, että vastaajat olivat vastauksissaan vedonneet Nokialta puuttuvaan etuoikeushakemukseen perustuvaan etuoikeuteen. Nokia katsoi, että sille oli syntynyt etuoikeus Euroopan patenttisopimuksen (EPC) nojalla, jonka lisäksi työsuhdekeksintölaki ja sopimusoikeudellinen tarkastelu tukivat etuoikeuden siirron pätevyyttä. Vaikka etuoikeuden ei katsottaisi siirtyneen Nokia Oyj:lle, oli se Nokian mukaan joka tapauksessa etuoikeushakemuksen tosiasiallinen hakija.

Continental ja TomTom vastustivat kannetta. Kummankin vastaajan vastustus perustui erityisesti siihen, että ne olivat vääriä vastaajia eikä Nokialla ollut asiassa vahvistusintressiä. Continental ja TomTom katsoivat, että etuoikeuden siirtyminen ja oikeus vaatia etuoikeutta olivat sellaisia asioita, jotka eivät millään tavalla liittyneet kyseisiin yrityksiin. Se, että kumpikin yritys oli tehnyt Saksassa vireillä olevassa asiassa väitteitä saksalaista patenttia vastaan, ei muodostanut niiden mukaan Nokialle vahvistusintressiä suomalaisen patentin osalta.  

MAO lausui ensin kansainvälisestä toimivallasta. MAO:n mukaan Bryssel I a -asetuksen 24 artiklan 4 alakohdan soveltamisalaa ei voida ulottaa ulkomaisiin vastaajiin kohdistettuun vahvistuskanteeseen, jossa pyritään ratkaisemaan, onko kantajalla oikeus yhden keksijän osalta vaatia kannepatentin nauttimaa etuoikeutta kannepatentin hakemispäivästä. Koska muutakaan perustetta MAO:n kansainväliselle toimivallalle ei katsottu olevan olemassa, kanne oli jätettävä jo tällä perusteella tutkimatta.

Nokian vahvistusintressin osalta MAO totesi, että se konkreettinen oikeussuhde, johon vahvistusintressin oli objektiivisesti arvioiden katsottava kohdistuvan, oli Nokian ja keksijä A:n välinen suhde. MAO katsoi, ettei Nokian esittämillä kannepatenttia koskevilla vahvistusvaatimuksilla voitu katsoa olevan Nokian vastaajia kohtaan mahdollisesti myöhemmin esittämien vaatimusten kannalta itsenäistä oikeudellista merkitystä. Nokia ei ollut myöskään vedonnut siihen, että vastaajat olisivat loukanneet tai tulisivat tulevaisuudessa loukkaamaan suomalaista kannepatenttia. MAO:n mukaan Nokia ei osoittanut, että se kärsisi haittaa vallitsevasta tilanteesta koskien suomalaista kannepatenttia ja että sillä olisi kannepatenttia koskeva vahvistusvaatimuksissa yksilöity ja niistä johdettavissa oleva konkreettinen oikeussuhde vastaajiin nähden. Näin ollen Nokialla ei MAO:n mukaan ollut vastaajiin nähden vahvistuskanteelta edellytettävää vahvistusintressiä.

MAO jätti Nokian kanteen tutkimatta ja velvoitti sen korvaamaan TomTomin oikeudenkäyntikulut kokonaisuudessaan ja Continentalin oikeudenkäyntikulut 500 000 euroon saakka.

-KK

Ratkaisun lainvoimaisuusEi lainvoimainen.
Asiasanatetuoikeus, kansainvälinen toimivalta, patentti, tutkimatta jättäminen, vahvistusintressi
Huomautukset

Ratkaisu on luettavissa täällä.

Share: