-verkkolehtiAsiassa oli kyse sekaannusvaaran arvioinnista.
Bacardi & Company Limited (jäljempänä valittaja) vaati markkinaoikeutta (MAO) kumoamaan valituksenalaisen päätöksen ja palauttamaan asian Patentti- ja rekisterihallitukselle F&I Beverages AG:n (jäljempänä vastaaja) kansainvälisen rekisteröinnin numero 1579492 FIRE & ICE (ulkoasutavaramerkki, jäljempänä riidanalainen merkki) hylkäämiseksi Suomea koskien.
Asiassa riidanalaisen merkin luokkaan 33 kuuluvat tavarat olivat joko samoja tai samankaltaisia kuin valittajan aikaisempien tavaramerkkien kattamat tavarat: Kyseessä olivat Alko Oy:n myymälöissä, anniskeluravintoloissa ja risteilylaivoilla myytävät vahvemmat alkoholijuomat. MAO arvio riidanalaisen tavaramerkin mahdollisesti aiheuttamaa sekaannusvaaraa valittajan molempiin EU-tavaramerkkeihin erikseen.
MAO katsoi riidanalaisen merkin olevan heikosti samankaltainen valittajan EU-tavaramerkin numero 17563801 (kuvio) kanssa sekä ulkoasultaan että merkityssisällöltään. Riidanalaisen merkin tyyliteltyä sanaosaa FIRE & ICE oli pidettävä sen erottamiskykyisempänä osana, kun taas valittajan EU-merkin, joka ei sisältänyt sanaelementtejä, hallitsevana osana oli kokonsa ja sijaintinsa puolesta pidettävä pullon kyljessä olevaa hanhia ja vuoristomaisemaa esittävää kuvio-osaa. Vaikka vertailtavat merkit koostuivat molemmat samankaltaisista huurretuista pulloista ja niiden kuvituksen aihe oli samankaltainen, erosivat pullojen kuvat toisistaan tyyliltään, asettelultaan ja värisävyltään. Lisäksi valittajan merkissä linnut olivat korostuneemmin esillä. Merkityssisältönsä osalta merkkejä yhdisti kuva lumisesta vuoristomaisemasta ja linnuista kuitenkin siten, että valittajan merkki toi linnut korostuneemmin esille.
MAO katsoi riidanalaisen tavaramerkin olevan heikosti samankaltainen myös valittajan toisen EU-tavaramerkin numero 890134 GREY GOOSE (kuvio) kanssa. Valittajan toinen EU-tavaramerkki erosi edellä käsitellystä lähinnä siltä osin, että se sisälsi sanaosat GREY GOOSE — VODKA — DISTILLED AND BOTTLED IN FRANCE, ja erosi siten lausuntatavaltaan riidanalaisesta tavaramerkistä. Sekä ulkoasultaan että merkityssisällöltään vertailtavia merkkejä oli pidettävä heikosti samankaltaisina.
MAO katsoi, että riidanalainen merkki ja valittajan tavaramerkit ovat niitä kokonaisuutena arvioiden siinä määrin erilaisia, ettei merkkien välille aiheutunut sekaannusvaaraa siitä huolimatta, että ne kattoivat samoja tai samankaltaisia tavaroita. Valittajan tavaramerkkien erottamiskyky ei ollut vahvistunut käytön myötä, eikä niiden ollut näytetty olevan laajalti tunnettuja. Siten valittajan tavaramerkit eivät aiheuttaneet laajalti tunnetun tavaramerkin suojaan perustuvaa estettä riidanalaisen tavaramerkin rekisteröinnin hyväksymiselle Suomessa.
MAO hylkäsi valituksen.
(TT)