-verkkolehtiAsiassa oli kysymys tavaramerkki- ja mallioikeuksien loukkaukseen perustuvista Bayerische Motoren Werke Aktiengesellschaftin (jäljempänä BMW) hyvitys- ja korvausvaatimuksista. Markkinaoikeus (jäljempänä MAO) on 4.10.2018 antamallaan välituomiolla numero 494/18 katsonut Vannetukku.fi Oy:n (jäljempänä Vannetukku) loukanneen BMW:n tavaramerkki- ja mallioikeuksia sekä määrännyt näihin loukkauksiin perustuvia kieltoja.
Tässä tapauksessa BMW vaati, että MAO velvoittaa Vannetukun suorittamaan BMW:lle kohtuullisen hyvityksen tavaramerkkioikeuksia loukkaavan tunnuksen käyttämisestä sekä korvauksen loukkauksella aiheutetusta vahingosta. Lisäksi BMW vaati, että Vannetukku velvoitetaan suorittamaan BMW:lle kohtuullinen korvaus BMW:n mallioikeutta loukkaavan vannemallin käyttämisestä sekä korvaus mallioikeuden loukkauksella aiheutetusta vahingosta. Vahingonkorvausvaatimukset sisälsivät vahingon saamatta jääneestä voitosta ja goodwill-arvon heikentymisestä. BMW vaati lisäksi, että Vannetukku velvoitetaan korvaamaan BMW:n oikeudenkäyntikulut.
MAO arvioi ensin sitä, onko Vannetukun menettely ollut tavaramerkkilaissa tarkoitetuin tavoin huolimatonta ja mallioikeuslaissa tarkoitetuin tavoin tuottamuksellista. Vannetukun menettelyn vuosiin 2015–2018 ajoittuva kesto huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo olevan selvää, että kyseinen menettely on ollut huolimatonta ja tuottamuksellista, eikä huolimattomuus tai tuottamus ole ollut lievää. BMW on lähettänyt jo vuonna 2015 kieltokirjeitä, ja loukkaavaa toimintaa on jatkettu markkinaoikeuden välituomion antamiseen saakka.
Seuraavaksi MAO arvioi näyttöä BMW:lle aiheutuneesta vahingosta. MAO huomioi, että Vannetukulla on todistustaakka siitä, että BMW:n esittämät arviot Vannetukun myyntimääristä ja -hinnoista sekä katteesta eivät ole uskottavia. MAO katsoo, ettei Vannetukku ole esittänyt asiassa selvitystä, etteivätkö BMW:n arviot olisi suuruusluokaltaan oikeasuuntaisia. Se, että Vannetukulla ei ole kaikilta osin enää ollut kirjanpitolakiin perustuvaa velvollisuutta tositteiden säilyttämiseen, on tältä osin merkityksetöntä. ”Blaukreuz”-keskimerkkien osalta MAO on katsoo, että BMW:n arvio on ylimitoitettu, sillä selvityksen mukaan keskimerkkejä on toimitettu asiakkaille pääosin vanteiden oston yhteydessä. MAO katsoo, että korvausten lähtökohtana on pidettävä BMW:n esittämiä arvioita ottaen kuitenkin huomioon keskimerkeistä todettu.
Goodwill-arvon heikentymisen osalta MAO katsoo, että Vannetukun myyntimäärällisesti huomattavista oikeudenloukkauksista on todennäköisesti aiheutunut BMW:n tavaramerkkien ja mallin goodwill-arvon jonkinasteista heikentymistä. Koska yksityiskohtaista selvitystä vahingosta tai sen määrästä ei ole, vahingonkorvauksen määrä on arvioitava oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 2 §:n 3 momentin mukaisesti. MAO on perustanut arvionsa myös vahingonkorvausten määrästä hyvin pitkälle todistustaakkanäkökohtiin.
Oikeudenkäyntikulujen osalta MAO toteaa, että asianosainen, joka häviää asian, on velvollinen korvaamaan kaikki vastapuolensa tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. MAO katsoo, että BMW:n oikeudenkäyntikulut ovat olleet asian laatuun ja laajuuteen nähden varsin kohtuulliset. MAO velvoittaa Vannetukun korvaamaan BMW:lle oikeudenkäyntikulut viivästyskorkoineen. BMW:n vaatimista oikeudenkäyntikuluista on vähennetty osa, sillä asiassa on huomioitu Vannetukun osavoitto riidan aiemmassa vaiheessa.
MAO velvoittaa Vannetukun korvaamaan BMW:lle tavaramerkkioikeuksien loukkauksesta kohtuullisen hyvityksen ja vahingonkorvausta sekä mallioikeuden loukkauksesta kohtuullisen korvauksen ja vahingonkorvausta ratkaisusta ilmenevän suuruisena. Vahingonkorvauksista on vähennettävä kohtuullisen hyvityksen ja kohtuullisen korvauksen määrä. Lisäksi MAO velvoittaa Vannetukun korvaamaan BMW:n oikeudenkäyntikulut viivästyskorkoineen.
MAO hylkää asianosaisten nyt käsitellyt vaatimukset muilta osin.
(RK)